Sepelkyyhkyn metsästys pyöräyttää metsästyskauden toden teolla käyntiin. Myös moni metsästäjänalku ottaa ensimmäisiä askeliaan riistapoluille juuri 10. elokuuta alkavan kyyhkyjahdin parissa.

Sepelkyyhky on ollut pitkään maaseudun lintu, mutta on nykyään hyvin tavallinen myös kaupungeissa. Siniharmaan kyyhkyn huhuilua voikin kuulla lähes koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

Kanta kestää metsästystä

Sepelkyyhkykanta on kasvanut viime vuosina. Kyyhky tekee normaalisti vain kaksi poikasta kerrallaan, mutta se voi toisaalta pesiä useampaan kertaan kesän aikana.

Sepelkyyhky on noussut kappalemääräisesti mitaten suurimmaksi riistalajiksi. Viime vuonna saaliiksi saatiin 264 000 sepelkyyhkyä. Vaikka saalismäärä on ollut viime vuosina kasvussa, jatkaa laji yhä runsastumistaan.

Osa sepelkyyhkykannasta muuttaa etelään jo ennen jahdin alkua toisten jäädessä odottelemaan suuriinkin ruokaileviin parviin Suomeen. Jotkin toista tai jopa kolmatta pesuetta yrittävät viivyttelevät. Etenkin jahdin alkuvaiheissa tulee metsästys kohdistaa varmuuden vuoksi parvissa oleviin tai saman vuoden lintuihin ja välttää yksinäisten vanhojen kyyhkyjen metsästystä.

Sepelkyyhkyllä on erinomainen näkö, joten linnun huiputtaminen vaatii hyvää piiloutumista. Etenkin liikkeen tarkkasilmäinen lintu huomaa helposti. Kyyhkystä voi houkutella sopivalle paikalle ruokinnalla, mutta toisaalta sen voi löytää muun muassa lepopuilta tai puiduilta pelloilta.

Kyyhkypelloille lähdetään aamuvarhain, sillä tavallisesti linnut lähtevät liikkeelle auringon noustessa. Toinen, ajaltaan epämääräisempi lento ajoittuu iltapäivän tunneille.

Muuttomatkalle valmistautuessaan sepelkyyhkyt saattavat parveutua suuriksi parviksi, jotka voivat aiheuttaa jopa satovahinkoja. Pelloilla, joilta satoa ei ole korjattu, ei saa liikkua ilman maanomistajan lupaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)