Hallituksen päätökset viestivät siitä, että se ei todellisuudessa välitä ihmisten hoitoon pääsystä. Miksi muuten se olisi syytänyt veronmaksajien rahoja terveysjäteille ilman, että hoitojonot todellisuudessa lyhenevät, kansanedustaja Aki Lindén (sd.) kysyy.

Hallitus päätti vuonna 2023 korottaa yksityislääkäreiden Kela-korvauksia. Tätä on toteutettu tähän mennessä neljällä eri tavalla. Osa muutoksista on vasta alkamassa.

– Ensimmäisestä muutoksesta on nyt näyttöä puolentoista vuoden ajalta. Vuoden 2024 alusta lukien korotettiin yksityislääkärikäynnin korvausta 3,5-kertaisesti eli kahdeksasta eurosta 30 euroon. Nostoa perusteltiin sillä, että maksukykyiset potilaat siirtyvät terveyskeskusten jonoista yksityiselle sektorille ja jonot tämän seurauksena lyhenevät. Nyt puolentoista vuoden kokemus osoittaa, että näin ei ole tapahtunut.

Tuoreet Kelan tilastot kertovat, että vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana Kelan korvaamia yksityislääkärikäyntejä toteutui 1 790 000. Vuoden 2023 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana vastaava luku oli 1 750 000.

Käyntien kasvu oli 40 000 eli 2,3 prosenttia. Maksettujen korvausten määrä kasvoi vastaavana aikana 17 miljoonasta eurosta 49,3 miljoonaan euroon eli 32 miljoonalla käynnillä. Korvausmäärä kolminkertaistui.

– Asiaa voidaan kuvata myös siten, että 40 000 lisäkäynnin ”hinta” oli 32 miljoonaa euroa – laskennallisesti siis 750 euroa jokaista lisäkäyntiä kohden. 30 miljoonalla eurolla olisi voitu julkisessa terveydenhuollossa tuottaa 800 000 lääkärikäyntiä lisää. Laskelma perustuu terveyskeskuksen lääkärikäyntien lisäykseen potilaiden maksaessa asiakasmaksun.

– Hallituksen terveyspolitiikka on ollut yhtä poukkoilua: leikkauksia julkisista palveluista ja erilaisia ”porkkanoita” yksityiselle terveydenhuollolle. Valitettavasti tulokset ovat huonoja. Maassamme tarvitaan vakavaa keskustelua terveydenhuollosta ja julkisten palveluiden vahvistamista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)