Asumismenot supistuvat tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin, selviää Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:lla teettämästä selvityksestä. Menot pienenivät jokseenkin saman verran myös viime vuonna. Suurin syy kehitykseen on korkomenojen sekä sähkön ja öljyn hinnan lasku. 15 vuoden tarkastelujakson aikana asumismenot ovat kasvaneet keskimäärin 48 prosenttia.

Asuntovelallisella kotitaloudella korkomenot voivat olla jopa 30 prosenttia pienemmät kuin viime vuonna. Toisaalta asuntojen hoitomenot kasvavat tänä vuonna runsaat kolme prosenttia. Hoitomenoja kasvattavat eniten kaukolämmön hinnan sekä vesi- ja jätemaksujen nousu.

– Asumismenojen kehitys vaihtelee paljon eri asumismuotojen välillä. Vuokra-asujilla asumismenot kasvavat vuokrien nousun myötä. Vuokra-asuntojen runsaan tarjonnan vuoksi vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien nousu on edelleen verrattain maltillista, mutta Ara-vuokrien keskimääräinen nousu on huomattavan reipasta tänäkin vuonna, sanoo PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa tiedotteessa.

Velallisilla omakotiasujilla asumismenojen lasku on tänä vuonna voimakasta. Asumismenojen laskua ajaa korkomenojen pieneneminen. Myös lämmitykseen käytettävän energian eli sähkön ja öljyn hinnan lasku pienentää kuukausittaisia asumismenoja. Asunto-osakkeen omistajilla asumismenojen lasku on puolestaan hieman pienempää. Eläkeläisten, joiden oletetaan asuvan velattomassa asunnossa, asumismenojen lasku on vaimeampaa tai ne jopa kasvavat, koska heidän asumismenoissaan korostuu hoitomenojen kasvu.

Reippaat palkankorotukset pitävät palkansaajakotitalouksien tulokehitystä yllä. Eläkeläistalouksien tulojen kasvu sen sijaan laantuu tänä vuonna huomattavasti. Kokonaisuutena asumismenot haukkaavat tänä vuonna noin 22 prosenttia kotitalouden tuloista, mikä on hieman vähemmän kuin viime vuonna.

Korjausrakentaminen on ollut alamaissa vuosia, eikä korkotason lasku ole yksin riittänyt sitä käynnistämään. Kiinteistöliiton mielestä korjausrakentamisen elvyttämisen on oltava keskeinen asuntopolitiikan tavoite.

– Nykyinen asuinrakennuskanta on järkevää pitää kunnossa pitkälle tulevaisuuteen, mikäli asunnoille on riittävästi kysyntää sijaintipaikallaan. Kotitaloudet tarvitsevat isoihin hankintoihin ja investointeihin ennustettavuutta. Kustannusten hillintä on oltava keskiössä, ja tähän esimerkiksi kiinteistöverouudistus luo yhä ison epävarmuuden, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Kiinteistöliitto katsoo, että taloyhtiöiden suunnitelmallista ylläpitoa ja korjaamista on edistettävä taloyhtiöiden asuintalovarauksen inflaatiokorjauksella. Asuintalovaraus on jäänyt jälkeen korjausrakentamisen hintakehityksestä 85 prosenttia. Asuintalovarauksen päivittäminen lisäisi korjausrakentamista ja talouden toimeliaisuutta, jolloin valtiokin saisi aktiviteetin kasvusta lisää verotuloja.

Myös taloyhtiöiden rahoitus- ja vakuusvajetta paikkaava valtion täytetakaus on laitettava kuntoon. Toimiva täytetakaus edistäisi lainansaantia, mikä mahdollistaisi välttämättömät korjaukset monissa taloyhtiöissä.

Asumiskustannukset, kuten kiinteistövero, korot, sähkö- ja vesimaksut, ovat syöneet vuosi toisensa jälkeen kasvavan osan asukkaiden nettotuloista.

– Viidentoista vuoden kustannusnousu on tuntunut kaikkien kukkaroissa, mutta omakotitaloasukkailla erityisesti. Kustannuskehitys nostaa esiin myös kysymyksen, ovatko kustannukset eriytymässä omistusasumisen ja vuokra-asumisen osalta, huomauttaa Suomen Omakotiliiton puheenjohtaja Jukka Malila.

Omakotiliitto haluaa herättää päättäjiä budjettiriihen alla huomaamaan, että pitkään jatkunut kustannusnousu uhkaa asumisen kohtuuhintaisuutta.

– Tutkimuksen mukaan viime vuodesta on näkyvissä häivähdys kustannusnousun taittumisesta. Nyt on keskeistä, että tulevilla talouspäätöksillä löydetään ratkaisut tukemaan asumiskustannusten alentamista. Esimerkiksi hallitusohjelman kirjaus kotitalousvähennyksen kehittämisestä kotien energiatehokkuusremontteja kannustamaan tukee myös työllisyyden suotuisaa kehitystä, painottaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)