Washingtonin keskustelut Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä olivat paljon merkittävämmät kuin Suomessa on tahdottu myöntää, katsoi Vasemmistoliiton eduskuntaryhmään kuuluva kansanedustaja Johannes Yrttiaho puheenvuorossaan eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa Tampereella keskiviikkona.

– Vielä viime syksynä rauhasta puhuminen oli Suomessa vaikeaa. Ei se helppoa ole ollut sen jälkeenkään. Washingtonin tapaamiset suurvaltojen välillä ovat kuitenkin varma merkki siitä, että rauhaa kohti nyt kuljetaan, Yrttiaho arvioi.

Valkoisen talon porstuassa odottaneiden niin sanotun halukkaiden koalition maiden suunnitelmat turvatakuista eivät kuitenkaan vaikuta olevan realistisella pohjalla, Yrttiaho katsoi. Hän totesi, että turvatakuut ja mahdolliset rauhanturvajoukot eivät todennäköisesti voi olla sodan osapuolia aseistaneiden ja siis sotaan osallisten maiden vastuulla.

– Rauhanturvajoukot tulisi koota YK:n toimesta sellaisista jäsenmaista, joilla tätä rasitetta ei ole, Yrttiaho totesi puheessaan.

Yrttiaho muistutti myös, että sotilaallinen liittoutuminen on tarkoittanut paitsi Suomen kansainvälisen aseman heikkenemistä, myös Suomen talouden matalasuhdanteen pitkittymistä.

– Taustalla on talousmaantiede. Lähialueen markkinat on suljettu ja toivo ripustettu valtameren takaiseen talouteen. Nyt Yhdysvallat kuitenkin korottaa tullimuurejaan vetääkseen eurooppalaisten yhtiöiden tuotannon omalle maaperälleen. Se sitoo Euroopan valtiot hyvin kalliiseen energiayhteistyöhön sekä vielä massiivisempiin asehankintoihin yhdysvaltalaisilta yhtiöiltä, Yrttiaho totesi.

Hän piti traagisena, että Orpon ja Purran epäsuosittua ja talouspolitiikassaan epäonnistunutta oikeistohallitusta kannattelee enää pelkoja, muukalaiskammoa ja militarismia lietsova sotaisa politiikka.

– Surullisia esimerkkejä ovat Gazan kansanmurhan vähintäänkin hiljainen hyväksyminen ja asekauppa Israelin kanssa, ihmisoikeussopimusten ja perustuslain vastainen rajasulku, Ottawan sopimuksen irtisanominen, Yhdysvaltain asevoimille tukikohdat avaava DCA-sopimus sekä valtavat asehankinnat ja sotilasmenojen järjetön kasvattaminen. Myös ydinaseiden sallimista Suomessa harkitaan käynnissä olevan sotilasräjähdelain uudistamisen yhteydessä, Yrttiaho sanoi.

– Kaiken pohjalla on Nato-jäsenyys. Kesällä asetettu viiden prosentin puolustusmenotavoite voi tarkoittaa Suomelle 2035 mennessä jopa 20 miljardin sotilasbudjettia. Isku hyvinvointivaltion rakenteisiin on tällä vauhdilla murskaava, uhattuna ovat suomalaisten palvelut, turvaverkot, jopa eläkevarat ja eläkkeet, Yrttiaho varotti. Hän kuitenkin arvioi, että tulevaisuudessa juuri rauhaan ja antimilitarismiin perustuvalla politiikalla saavutetaan ihmisten luottamus.

– Jo pian saattaa koittaa aika, jolloin sotapropaganda vaihdetaan maailmalla sovittelevampaan puheeseen, uhoaminen ei olekaan enää muodissa. Silloin sotavarustelun laskut alkavat näyttää mielettömiltä virheiltä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)