Yli puolessa varsinaissuomalaisista yrityksistä on mahdollisuus työskennellä vieraalla kielellä, selviää Turun kauppakamarin kyselystä.

Vastanneista yrityksistä 22 prosenttia ilmoittaa, että heillä voi työskennellä vieraalla kielellä lähes kaikissa tehtävissä tai yritys on vieraskielinen. Yrityksistä 29 prosenttia mahdollistaa vieraalla kielellä työskentelyn osassa työtehtävistä. Erityisesti alle kymmenen hengen yrityksissä on säilynyt kotimaisen kielen vaatimus.

Tiedot selviävät Turun kauppakamarin tekemästä kyselystä, johon vastasi 224 varsinaissuomalaista yritysjohdon edustajaa.

– Varsinais-Suomi vetää puoleensa vieraskielisiä osaajia, mutta emme ole vielä tarpeeksi hyviä työllistämään heitä. Menetämme osaamista kielivaatimusten takia, arvioi tuloksia Turun kauppakamarin yhteyspäällikkö Olli Hakala tiedotteessa.

– Esimerkiksi palvelualoilla kielivaatimus voi olla perusteltu, mutta kyseessä voi olla myös puhtaasti vanhoihin kaavoihin kangistuminen.

Tällä hetkellä työvoimapula on selkeästi hellittänyt, mutta kun tilanne työmarkkinoilla jälleen muuttuu, kielivaatimukset voivat heikentää yrityksen vetovoimaa.

– Kotimaisen kielen taitamisen vaatimus lisää yritysten kokemaa työvoimapulaa, sillä on luonnollista, että tällä rajauksella potentiaalisten työnhakijoiden joukko on pienempi, sanoo Hakala.

Turun kauppakamarin kyselyssä suomen tai ruotsin kielen taitoa vaativien yritysten osuus on noussut vuoden 2023 kyselyn 40,1 prosentista tuoreimpaan 47,8 prosenttiin. Kyselyn avoimista vastauksista selviää, että yleisin syy kotimaisen kielen vaatimiseen, ovat asiakkaiden tarpeet. Myös EU:n ulkopuolelta tulevan henkilön byrokratia koetaan työlääksi ja viranomaisten toiminta jähmeäksi. Kolmas suuri syy kielivaatimukseen on turvallisuus ja tietojärjestelmien kieli.

Avoimissa vastauksissa toivotaan muun muassa kielikoulutuksia työn ohessa järjestettäviksi, kun suomen kielen taito on työssä vaadittava. Moni myös näkee muutoksen tuulet:

– Olemme luopuneet suomen kielen vaatimuksesta tuotannossamme jo pari vuotta sitten ja kehittäneet perehdytysprosesseja sekä työohjeita tukemaan monikielisyyttä. Samalla hyödynnämme omasta henkilöstöstä löytyvää kielitaitoa uusien henkilöiden tukena. Samoin, tarjoamme suomen kielen koulutusta. Kokemukset ovat olleet positiivisia ja helpottaneet rekrytointia, kuvailee Lindström Oy:n Jenni Hintzell, joka on Head of HR, Finland.

Kysely tehtiin varsinaissuomalaiselle yritysjohdolle (Turun kauppakamarin jäsenyritykset) kesäkuussa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)