Turkulaisia oli kesäkuun lopussa 206 655. Väkimäärä kasvoi vuodessa 3 606:lla. Kasvuvauhti on hiipumassa, sillä maahanmuutto – erityisesti ukrainalaisten tulijoiden määrä – on vähentynyt, mutta vauhti on silti edelleen kova. Vuosina 2022–24 tahti oli ennätyksellinen. Kasvun vuotuinen piikki on nyt käsillä, kun uudet opiskelijat muuttavat kaupunkiin. Turku on pysynyt Tampereen vauhdissa.

Kaksi kolmasosaa kasvusta saadaan ulkomailta, kolmasosa kotimaasta. Luonnollinen väestönkasvu on negatiivista, mikä tarkoittaa että kuolleita on enemmän kuin syntyneitä.

Monikielisten osuus väestöstä on nyt 17,3 prosenttia. Osuus kasvoi vuodessa 1,3 prosenttiyksikköä. Määrä kasvoi vuodessa 3 290:llä eli 10,9 prosenttia.

Lapsista monikielisiä on jo 26,3 prosenttia. Osuus kasvoi vuodessa kaksi prosenttiyksikköä. 4–6-vuotiaissa osuus on 28,2 prosenttia ja 7–12-vuotiaissa 27,2 prosenttia.

Monikielisen väestön, eli niiden jotka puhuvat muuta kuin suomea tai ruotsia, määrä kasvaa keskimäärin noin 300:lla kuukaudessa. Kasvu on hidastumassa mutta ennusteiden mukaan peruskouluikäisistä 40 prosenttia on monikielisiä vuonna 2040.

Työttömyysaste oli kesäkuun lopussa 15,4 prosenttia. Työttömien osuus työvoimasta kasvoi vuodessa 1,9 prosenttiyksikköä. Työllisten määrä on kasvanut mutta työllisyysaste heikentynyt. Työttömyysaste, 67,5 prosenttia, oli suurten kaupunkien korkein kesäkuun lopussa.

Työttömistä alle 25-vuotiaita on 13,3 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisia 19,5 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömiä on 38,3 prosenttia työttömistä työnhakijoista.

Turku on ollut pitkään Suomen sinkkupääkaupunki ja on edelleen. Asuntokuntia on 116 317. Niiden määrä kasvaa ja 55,9 prosentissa on vain yksi asukas.

Väkiluku kasvaa, samoin asuntokuntien määrä mutta asuntoja valmistuu vähemmän kuin aiemmin. Alkuvuonna valmistui 936 uutta asuntoa eli 31 prosenttia vähemmän kuin samana ajanjaksona viime vuonna. Myös myönnettyjen rakennuslupien määrä on ollut laskussa.

Lasse Virtanen