Suomessa koettiin heinä–elokuussa ennätyksellisen pitkä 30 asteen helleputki, mutta valtakunnallisesti hellepäivien lukumäärä jäi kesällä alle keskiarvon.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuun keskilämpötila vaihteli Suomessa useimmilla havaintoasemilla 12–17 asteen välillä. Lapissa elokuu oli tavanomaista lämpimämpi, mutta muualla maassa kuukauden keskilämpötila oli tavanomainen tai sitä alempi.

Hellepäiviä oli elokuussa kahdeksan, mikä on päivän keskimääräistä vähemmän. Maan etelä- ja länsiosassa hellepäiviä oli havaintoasemakohtaisesti 1–2 tavanomaista vähemmän, kun taas Lapissa hellepäiviä oli 2–4 tavanomaista enemmän eli paikoin poikkeuksellinen paljon.

Kuukauden ylin lämpötila, 31,1 astetta, mitattiin Rovaniemen rautatieasemalla elokuun 1. päivänä. Alin lämpötila, –3,6 astetta, mitattiin Savukosken Tulppion asemalla kuun 31. päivänä.

Elokuun sademäärä oli maan itäosassa monin paikoin tavanomaista pienempi. Länsirannikolla ja Lapissa satoi paikoin tavanomaista enemmän, Pohjois-Lapissa jopa harvinaisen tai poikkeuksellisen paljon. Eniten vettä satoi alustavien tietojen mukaan Inarin Saariselän matkailukeskuksen havaintoasemalla, 142,6 millimetriä. Vähiten satoi Siikalatva Kestilän havaintoasemalla, 27,8 millimetriä. Suurin tilastoitava vuorokausisade, 43,9 millimetriä, mitattiin Lieksan Lampelan havaintoasemalla elokuun 10. päivänä.

Ukkosia oli elokuussa tavanomainen määrä. Maasalamoita paikannettiin Suomessa noin 24 600, kun niitä keskimäärin paikannetaan noin 24 300.

Auringonpaistetuntien määrä oli koko maassa tavanomainen tai tavanomaista suurempi: auringonpaistetta kertyi enimmäkseen 180–270 tuntia.

Koko kesä eli kesä-elokuu oli Lapissa tavanomaista lämpimämpi: kesän keskilämpötila oli siellä 0,8–1,2 astetta tavanomaista korkeampi. Muualla maassa kesän keskilämpötila oli laajalti 0–1 astetta tavanomaista korkeampi. Koko Suomen kesän keskilämpötila oli 14,9 astetta.

Kesän ylin lämpötila, 32,6 astetta, mitattiin Oulun lentoasemalla 31. päivä heinäkuuta. Alin lämpötila, –3,6 astetta, mitattiin Savukosken Tulppiossa 31. päivä elokuuta.

Hellettä eli yli 25 asteen lämpötiloja mitattiin touko-elokuussa jossakin päin Suomea 33 päivänä, kun ajanjakson pitkän ajan keskiarvo on 36 hellepäivää. Tämä on vähiten hellepäiviä touko-elokuussa sitten vuoden 2017, jolloin hellepäiviä oli vain 19. Tänä vuonna toukokuussa ei ollut yhtään hellepäivää ja kesäkuussakin vain kaksi.

Monilla havaintoasemilla erityisesti maan keski- ja pohjoisosassa hellepäiviä mitattiin tavanomaista enemmän, monin paikoin harvinaisen tai poikkeuksellisen paljon: esimerkiksi Sodankylän Tähtelässä hellepäiviä kertyi 25, mikä on aseman uusi ennätys vuodesta 1961 alkavissa helletilastoissa. Edeltävä ennätys, 24 päivää, oli vuodelta 2014. Ylitornion Meltosjärvellä mitattiin puolestaan 26 päivää hellettä putkeen, mikä on uusi Lapin ennätys; edellinen pisin havaintoasemakohtainen helleputki oli 14 päivää vuodelta 1972.

Heinäkuun 11. päivä alkaneen helleputken ajalle sijoittui 22 päivän mittainen jakso, jolloin päivän ylin lämpötila Suomessa oli joka päivä yli 30 astetta; kyseessä oli pisin 30 asteen helleputki Suomessa mittaushistoriassa. Elokuussa julkaistun kansainvälisen tutkimuksen mukaan heinäkuussa koettu hellejakso oli ilmastonmuutoksen vuoksi noin kaksi astetta kuumempi ja vähintään kymmenen kertaa todennäköisempi kuin ilman ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä.

Suomen kesää leimasivat vaihtelevat säätyypit: kesäkuussa lämpötilat olivat tavanomaisia tai tavanomaista matalampia. Myös heinäkuu alkoi enimmäkseen koleana ja matalapaineiden myötä runsaiden sateiden sävyttämänä. Pitkän helleputken jälkeen elokuun loppupuolen säässä vaihtelivat jälleen tavanomaista lämpimämmät ja koleammat päivät. Pitkän hellejakson ulkopuolella kesä olikin ajoittain keskimääräistä koleampi, ja etenkin etelässä kesäpäiviä – päiviä, jolloin ylin lämpötila kohoaa vähintään 20 asteeseen – kertyi paikoin selvästi alle tavanomaisen määrän.

Kesä eli kesä–elokuu oli sateinen maan rannikkoseuduilla sekä Inarin ja Enontekiön suunnalla. Maan itä- ja keskiosassa sekä Etelä- ja Keski-Lapissa kesän sademäärät olivat puolestaan tavanomaista pienempiä. Eniten kesällä satoi alustavien tietojen mukaan Hämeenlinnan Pirttikoskella, 312,9 millimetriä. Vähiten kesällä satoi Utsjoen Nuorgamin asemalla, 117,9 millimetriä.

Ukkoskesä jäi ilmastollisen vertailukauden keskiarvosta. Maasalamoita paikannettiin elokuun loppuun mennessä noin 75 000, kun ilmastollisen vertailukauden keskiarvo on noin 113 000 maasalamaa. Touko–kesäkuussa salamamäärät olivat todella pienet, kun taas heinä-elokuun salamointi oli lähempänä keskiarvoa. Maasalamoita paikannettiin selvästi eniten Lapissa.

Auringonpaistetta saatiin kesällä maan etelä- ja keskiosassa pääosin tavanomainen määrä, pohjoisessa hieman tavanomaista enemmän.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)