Åbo Akademin solu- ja molekyylibiologian professori Lea Sistosen johtama tutkimusryhmä on löytänyt uuden mekanismin, joka säätelee rintasyövän etenemistä. Löytö voi parantaa rintasyöpäpotilaiden diagnostiikkaa ja hoitoa.

Rintasyöpä syntyy, kun rintatiehyen pintasolut muuntuvat pahanlaatuisiksi ja alkavat jakautua hallitsemattomasti. Syövän edetessä solut saavuttavat kyvyn liikkua, mikä mahdollistaa niiden leviämisen ympäröivään rintakudokseen ja lopulta muualle elimistöön. Syövän eteneminen vaatii muutoksia kasvainsolujen ilmiasussa, mutta ilmiasua molekyylitasolla säätelevät mekanismit ovat yhä heikosti tunnettuja.

– Sistosen tutkimusryhmä on aiemmin havainnut, että ihmisen HSF2-stressiproteiinin määrä vaihtelee solujen normaalin kasvun ja kehityksen aikana. Sen sijaan ei ole tiedetty, miten HSF2:n määrää säädellään eri patologisissa tilanteissa, kuten syöpätaudeissa. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, miten HSF2 vaikuttaa rintasyövän etenemiseen, kertoo väitöskirjatutkija Jenny Pessa Åbo Akademin solu- ja molekyylibiotieteiden koulutusohjelmasta tiedotteessa.

Työssä hyödynnettiin potilaiden luovuttamia kudosnäytteitä sekä solusiirrännäisiin perustuvia syöpämalleja hiirissä ja seeprakaloissa, joiden avulla selvisi, että rintasyövän varhaisessa vaiheessa korkea HSF2:n määrä voimistaa solujen jakautumista. Syövän edetessä vähenevä HSF2:n määrä puolestaan on edellytys sille, että solut saavuttavat liikkumiskykynsä ja leviävät ympäristöönsä. Molekyylibiologisten menetelmien ja solumallien avulla ryhmä tunnisti myös signalointireitin, joka säätelee HSF2:n määrän laskua.

– Tutkimuksessa löysimme siis eräänlaisen molekyylikytkimen, jonka asentoa vaihtamalla syöpäsolut voivat käynnistää aggressiivisen leviämisen ympäristöönsä, tiivistää Sistonen.

HSF2-proteiinin muuttuneen määrän lisäksi merkittävä havainto oli, että myös sen sijainti kasvaimissa muuttuu syövän edetessä. Rintasyövän varhaisessa vaiheessa HSF2 esiintyy paikallisesti tuumorin aktiivisen kasvun alueilla, mitä ei myöhäisemmässä etenemisvaiheessa voi enää havaita. Kliinisessä rintasyöpädiagnostiikassa tutkitaan usein laajaa tuumorialuetta, jotta kasvain saadaan tyypitettyä mahdollisimman tarkasti. Tutkimustulosten perusteella HSF2:n määrä ja sijainti antavat viitteitä taudin etenemisestä. HSF2 voisi toimia uutena biomerkkiaineena edistäen rintasyöpäpotilaiden ennusteen ja hoidon tehon arviointia.

– Tätä varten tarvitaan vielä paljon molekyylitason perustutkimusta sekä laajempien potilasaineistojen tarkkaa analyysiä. Tuloksemme antavat kuitenkin viitteitä siitä, että juuri syövän etenemisen eri vaiheiden tuntemus ja kasvainalueiden sisäisten muutosten tarkastelu ovat merkittäviä seuraavia askeleita rintasyöpätutkimuksessa, Sistonen tarkentaa.

Tutkimus on tehty yhteistyössä dosentti Emilia Peuhun Turun Yliopistossa johtaman työryhmän kanssa. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Suomen Syöpäjärjestöt, Suomen Kulttuurirahasto, Sigrid Juséliuksen Säätiö ja Jane ja Aatos Erkon Säätiö.

Tutkimusartikkeli on julkaistu arvostetussa Science Advances -tiedejulkaisussa 3. syyskuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)