Kunnat ovat panostaneet merkittävästi lasten ja nuorten hyvinvointiin palkkaamalla omaa, ei-lakisääteistä henkilöstöä varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, perusopetukseen ja lukioihin, vaikka laki ei siihen velvoita, selviää Kuntaliiton tuoreesta kyselytutkimuksesta.

– Kuntien lisäsatsaukset kertovat aidosta tahdosta tukea lapsia, nuoria ja perheitä. Huolemme kuitenkin on, että hyvinvointialueiden vastuulla olevia tehtäviä sysätään kunnille, Kuntaliiton koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki painottaa tiedotteessa.

Koulun opetushenkilöstö toteuttaa työssään yhteisöllistä opiskeluhuoltoa yhteistyössä hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa.

– Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä tulee edelleen vahvistaa. On pidettävä mielessä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sekä kunnille että hyvinvointialueille. Yhteistyön tekeminen asiassa velvoittaa molempia. Kyselyn mukaan kunnissa kuitenkin koetaan, että vastuu yritetään siirtää kunnille, toteaa Myllymäki.

Perusopetuksen ja lukioiden osalta peräti 85 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista ilmoitti, että niissä työskentelee lasten ja nuorten hyvinvointia tukevaa henkilöstöä. Yleisimpiä nimikkeitä ovat esimerkiksi kouluvalmentaja, tsemppari tai koulunuorisotyöntekijä.

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa vastaavaa henkilöstöä on selvästi vähemmän: noin viidennes kunnista kertoi palkanneensa hyvinvointia edistäviä työntekijöitä, kuten muun muassa varhaisen tuen ohjaajia tai perheohjaajia.

Suurin osa hyvinvointia tukevan henkilöstön palkkakustannuksista katetaan kuntien omasta rahoituksesta. Perusopetuksen ja lukion osalta lähes puolet kunnista kertoi rahoituksen tulevan kokonaan omasta budjetista, kun taas vajaa neljännes hyödynsi hankerahoitusta. Lähes puolet kunnista ilmoitti rahoituksen muodostuvan näiden yhdistelmästä.

Myös varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osalta luvut olivat samansuuntaisia: runsas puolet kunnista ilmoitti kattavansa palkkakustannukset omalla rahoituksella, reilu kymmenesosa hankerahoituksella ja noin kolmannes näiden yhdistelmällä.

Selvityksissä lähes kaikki kunnat arvioivat lasten ja nuorten hyvinvointia tukevan henkilöstön tarpeen kasvavan tulevaisuudessa, erityisesti perusopetuksessa ja lukioissa. Vain yksittäiset kunnat ennakoivat tarpeen vähenevän. Varhaiskasvatuksessa näkymä oli maltillisempi, mutta sielläkin lähes puolet kunnista arvioi tarpeen kasvavan.

– Kuntien tahto edistää lasten ja nuorten hyvinvointia on ilmeinen ja palveluihin satsaaminen on merkittävää. Kuntien taloustilanne on kuitenkin rajallinen. Entistä tärkeämpää olisi yhdessä kuntien ja hyvinvointialueiden kesken miettiä vaikuttavia tapoja jo olemassa olevan henkilöstön toiminnalle ja vastata siten oppilaiden tarpeisiin, teroittaa Myllymäki.

Opiskeluhuoltolaki ohjaa kuntia ja hyvinvointialueita edistämään ja ylläpitämään opiskelijan hyvää oppimista, hyvää psyykkistä ja fyysistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia. Vuoden 2023 uudistuksessa yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteuttavat kuraattori- ja psykologipalvelut sekä kouluterveydenhuolto siirrettiin hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon lisäksi kaikki koulussa toimivat koulun aikuiset ja hyvinvointialueen ammattihenkilöt toteuttavat yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on lain mukaan ensisijaista.

Kyselyjen perusteella yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa vaihtelee huomattavasti. Osa kunnista kuvaa yhteistyötä sujuvaksi ja monialaisia tiimejä toimiviksi, mutta monessa kunnassa haasteet korostuvat. Erityisesti koetaan, että hyvinvointialueiden henkilöstö on arjessa liian vähän paikalla, ja heidän työnsä painottuu yksilökohtaiseen tukeen, jolloin yhteisöllinen työ jää pitkälti kunnan oman henkilöstön vastuulle. Rekrytointihaasteet, resurssipula ja organisaatiomuutokset hankaloittavat yhteistyötä.

– Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä tulee edelleen vahvistaa. On pidettävä mielessä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sekä kunnille että hyvinvointialueille. Yhteistyön tekeminen asiassa velvoittaa molempia. Kyselyn mukaan kunnissa kuitenkin koetaan, että vastuu yritetään siirtää kunnille.

Kysely lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen kuntiin. Perusopetusta ja lukiokoulutusta koskevaan kyselyyn saatiin vastauksia 139 kunnasta, mikä on noin 48 prosenttia kunnista. Kysely oli avoinna 23.5.–3.6. Vastaajista 118 kuntaa, eli noin 85 prosenttia, ilmoitti, että heidän kunnassaan työskentelee hyvinvointia tukevaa henkilöstöä perusopetuksessa ja lukiossa.

Varhaiskasvatusta ja esiopetusta koskevassa kyselyssä kartoitettiin kunnissa työskentelevää, ei-lakisääteistä henkilöstöä, jonka tehtävänä on edistää lasten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Tämä kysely lähetettiin kaikille Manner-Suomen kunnille, ja siihen saatiin 182 vastausta. Kysely oli avoinna 16.–27. toukokuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)