Suomen talouden lupaavasti alkaneeseen kasvuun on tullut tänä vuonna yllättävä katkos. Sen takia Etla alentaa ennustettaan ja ennustaa kuluvalle vuodelle vain 0,8 prosentin kasvua. Edellytykset parempaan ovat kuitenkin yhä olemassa ja ensi vuodelle ennakoidaan 1,4 prosentin kasvuvauhtia. Kansainvälistä kauppaa varjostanut tulliuhka on osittain väistynyt, mutta ulkomaankauppa ei pysty kertaheitolla kääntämään Suomen taloutta kasvuun.

Kotitalouksien kulutus painuu jo kolmatta vuotta peräkkäin ja on vajonnut nyt vuoden 2018 tasolle, kun myös työmarkkinat jatkavat kohmeisina. Käänne on kuitenkin odotettavissa ensi vuonna, arvioi Etlan ennusteryhmä.

Suomen talous kääntyi suhdannekuopan pohjalta kasvuun viime vuoden alussa. Kahden heikon vuoden jälkeen kasvun edellytykset ovat vain vahvistuneet, mutta siitä huolimatta kasvu-uraan näyttää tulleen katkos tämän vuoden puolella. Tämän takia Etla alentaa kuluvan vuoden kasvuennustettaan 0,8 prosenttiin.

Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 0,8 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia.

Kauppasodasta huolimatta Suomen vientikysyntä kasvaa tänä vuonna. Tavarakaupan ylijäämä kasvaa osittain poikkeustekijöiden vuoksi ja ylijäämä pienenee ensi vuodesta alkaen. Samalla vaihtotaseen poikkeuksellinen ylijäämä alkaa sulaa.

Investoinnit kääntyivät nousuun alkuvuonna ja julkiset investoinnit jatkavat voimakkaassa kasvussa. Yksityisten investointien kasvu on maltillista.

Yksityisen kulutuksen virkoamiselle on edellytykset. Kuluttajien luottamus on kuitenkin alamaissa, ja vuositasolla elpyminen siirtyy taas ensi vuoteen.

Työttömyysaste nousee tänä vuonna 9,3 prosenttiin, ja laskee ensi vuonna 8,8 prosenttiin.

Kansallisen ja EU-yhdenmukaistetun inflaation välillä on tänä vuonna suuri ero, koska yhdenmukaistetussa inflaatiossa ei ole mukana korkokuluja. Korkokehityksen tasaantuessa ero poistuu ensi vuoden lopulla.

Julkinen alijäämä ei ehdi laskea kolmen prosentin alapuolelle suhteessa bkt:hen vuoteen 2027 tultaessa, jolloin velkasuhde saavuttaa 88 prosenttia.

Ennusteen riskit liittyvät tullien vaikutuksiin. Kotitalouksien kulutus voi puolestaan yllättää positiivisesti.

Suomen talous kääntyi suhdannekuopan pohjalta kasvuun viime vuoden alussa. Tilastotarkistuksessa selvisi, että talous kasvoikin vajaan puoli prosenttia viime vuonna. Kahden heikon vuoden jälkeen kasvun edellytykset ovat vain vahvistuneet, mutta siitä huolimatta kasvu-uraan näyttää tulleen katkos tämän vuoden puolella. Tämän takia Etla alentaa kuluvan vuoden kasvuennustettaan 0,8 prosenttiin. Ensi vuodelle Etla ennustaa 1,4 prosentin kasvua.

Suhdannekäänteen edellytykset ovat kuitenkin yhä voimassa. Keväällä kansainvälistä kauppaa varjostanut epävarmuus on osittain väistynyt, kun Yhdysvallat ja EU pääsivät sopuun tulleista. Maailmantalous jatkaa kolmen prosentin kasvussa ja euroalueen kasvu pysyy noin puolessatoista prosentissa. Suomen vienti hyötyy kauppakumppaneiden talouksien piristymisestä.

Ulkomaankauppa ei kuitenkaan kertaheitolla käännä Suomen taloutta kasvuun, muistuttaa Etlan ennustepäällikkö VTT Päivi Puonti.

– Viennin kehitys on tänä vuonna vahvaa, mutta sen taustalla on pääasiassa kertaluonteisia tekijöitä, kuten risteilyalusten toimituksia. Bkt:n kannalta merkitystä on nettoviennillä eli viennin ja tuonnin erotuksella. Nettoviennistä ei ole talouskasvun kiihdyttäjäksi. Suomen tuonti lisääntyy ensi vuonna hävittäjätoimitusten käynnistyessä sekä kulutuksen ja investointien elpyessä, Puonti sanoo tiedotteessa.

Investointien alamäki on jo takanapäin ja Etla ennustaa investointien lisääntyvän tänä vuonna noin 2,5 prosenttia ja ensi vuonna jo lähes kuusi prosenttia. Julkinen sektori vauhdittaa kehitystä panostamalla tutkimukseen, kehitykseen, puolustukseen ja infraan. Rakentaminen toipuu niin ikään kuopan pohjalta, mutta ei yllä edellisten vuosien huipulle. Kone- ja laitehankinnat kasvavat, ja vihreät investoinnit voivat toteutuessaan tuoda tähän merkittävän lisän.

Inflaation ennustetaan jäävän tänä vuonna lähes nollaan, kun korkojen lasku keventää lainakuluja. Ensi vuonna inflaatio kiihtyy hieman yli prosenttiin, mutta asettuu pidemmällä aikavälillä noin kahteen prosenttiin. Palkat nousevat kolmen prosentin tuntumassa ja Suomen kustannuskilpailukyky säilyy hyvänä. Silti korkea inflaatio ei näytä poistuneen suomalaisten mielistä.

– Kotitalouksien kulutus on kuluvan vuoden heikoin lenkki. Yksityinen kulutus vähenee kolmatta vuotta peräkkäin ja painuu jo vuoden 2018 tasolle, vaikka ostovoima on vahvistunut. Epävarmuus työpaikoista, säästötoimista ja maailman kriiseistä on saanut kotitaloudet varovaisiksi ja vähentämään kulutustaan. Ensi vuonna odotamme kuitenkin käännettä parempaan, arvioi Puonti.

Työmarkkinat pysyttelivät vielä alkuvuonna kohmeisina: työllisten määrä väheni ja työttömyys kasvoi, etenkin palvelualoilla. Tänä vuonna Etla ennustaa työttömyysasteen kohoavan 9,3 prosenttiin, mutta ensi vuonna työttömyys kääntyy taas laskuun.

Julkisen kulutuksen kasvu on tyypillisesti ollut bkt:n kasvua tukevaa, mutta nyt tilanne on toinen. Valtion ja paikallishallinnon yhteenlasketun alijäämän odotetaan pysyvän yli kymmenessä miljardissa eurossa eli yli neljässä prosentissa suhteessa talouden kokoon myös lähivuosina. Velka nousee jo 88 prosenttiin bkt:sta vuoteen 2027 mennessä.

– Monivuotisen investointiohjelman lisäksi hallitus lisää puolustus- ja tki-panostuksia ja monet julkiset menoerät kasvavat yhä, kuten eläkkeet ja korkomenot. Vaikka tutkimus- ja kehitystoimintaan kohdistetut menot vahvistavatkin talouden kasvupohjaa pitkällä aikavälillä, lisäävät ne lyhyellä aikavälillä menoja ja velkaantumista. Sopeutustarve säilyy siten suurena myös tuleville hallituksille, tähdentää Päivi Puonti.

Kun viitteet nousukauden alkamisesta ovat jälleen viivästyneet, peräänkuuluttaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju rohkeampaa toimintaa Suomeen.

– Talouden kehitys petti odotukset jälleen alkuvuodesta ja ennusteita on korjattava alaspäin, kuten Etlakin nyt tekee. Kaikkien taloutta seuraavien mielessä on varmasti käynyt jo kysymys siitä, kauanko pitää vielä odottaa kasvun käynnistymistä. Kyse on kuitenkin yhä selvemmin halusta ja kyvystä ottaa riskiä, hän sanoo.

Kangasharjun mukaan kasvun panoksia tarkasteltaessa näyttää kaikki olevan Suomessa kunnossa, mutta silti nollakasvu jatkuu. Hänen mukaansa meiltä puuttuu tekemisen meininki ja riskinotto.

– Kun väestön ikääntymisen ohella Suomessa ei ole muita selviä kasvun esteitä, on silloin kyse enemmänkin halusta kasvaa. Tilanne edellyttää nyt rohkeampaa talouspolitiikkaa. On uskallettava ottaa enemmän riskiä kasvun aikaansaamiseksi, vaikka tulos etukäteen arvioituna näyttäisikin epävarmalta.

Kangasharju ehdottaa marginaaliveron alennuksen yhdistämistä koulutuksen avaamiseen kilpailulle. Myös yhteisöveron alentamisen ja maahanmuuton vaikutukset ovat todennäköisesti Suomelle positiivisemmat kuin yleensä arvioidaan, hän sanoo.

– Mitä pidempään nollakasvun aikakausi jatkuu, sitä rohkeammin meidän on kokeiltava erilaisia kasvua – ja kasvun nälkää – lisääviä toimia talouspolitiikassa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)