Aurinkovoiman nopea kasvu voi romahduttaa sähkön hinnan kesäisin

Teknologian kehittyessä aurinkopaneeleita ei kannattaisi jatkossa suunnata etelään kuten perinteisesti on tehty. 
Teknologian kehittyessä aurinkopaneeleita ei kannattaisi jatkossa suunnata etelään kuten perinteisesti on tehty. Kuva: Adobe Stock Photo

Tutkimuksen mukaan Suomen sähkömarkkinoiden pelisääntöjä pitää päivittää, jotta investoinnit uusiutuvaan energiaan pysyvät houkuttelevina.

Aurinkosähkö on tärkeä osa Suomen ja koko Euroopan vihreää siirtymää. Sen määrän nopea lisääntyminen voi kuitenkin aiheuttaa odottamattomia seurauksia: tuore tutkimus osoittaa, että aurinkovoiman laajamittainen käyttöönotto voi painaa sähkön hinnan kesäisin jopa nollaan – ja horjuttaa näin siihen investoinnin kannattavuutta.

Ilmiötä kutsutaan kannibalisaatioksi: kun suuri määrä paneeleita tuottaa sähköä samaan aikaan, markkinahinta romahtaa näinä tunteina, jolloin myös aurinkosähkön tuottajien tulot putoavat. Kuluttajien kannalta halpa – jopa ilmainen – sähkö voi tuntua yksinomaan positiiviselta seikalta, mutta näin ei tutkijoiden mukaan ole.

– Aurinkosähkö kyllä sopii Suomeen, mutta liika aurinko kerralla voi lopulta olla taloudellinen riski, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja, väitöskirjatutkija Dilshika Heenatigala Kankanamge Aalto-yliopistosta tiedotteessa.

Tutkijat tarkastelivat skenaarioanalyysin avulla, mitä tapahtuisi, jos Suomeen rakennettaisiin useita gigawatteja uutta aurinkosähkökapasiteettia nykyisten vuoden 2030 suunnitelmien lisäksi. Tutkijat havaitsivat, että aurinkosähkön tuottajien tulot voivat pahimmillaan pudota jopa 40 prosenttiin sähkön keskihinnasta.

Tilanne on Suomessa erityisen haastava, sillä meillä yhdistyvät vahva panostus ydinvoimaan, vauhdilla kasvava tuulivoima sekä kunnianhimoiset aurinkosuunnitelmat. Tämä tekee markkinasta poikkeuksellisen herkän hintojen heilahteluille. Liian nopea kehitys voikin vaarantaa aurinkosähköinvestointien kannattavuuden – ellei sähkömarkkinoita uudisteta.

– Markkinoiden ja teknologian on kehityttävä käsi kädessä, jotta aurinkosähkön kasvu pysyy taloudellisesti kestävällä pohjalla. Muuten on vaarana, että investointien tahti hidastuu ja vihreä siirtymä kärsii, sanoo Heenatigala Kankanamge.

Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja muun muassa päättäjille, energiayhtiöille ja myös kuluttajille, jotta aurinkovoima pysyy taloudellisesti kannattavana Suomessakin. Tutkijoiden mukaan esimerkiksi kulutusjousto voi auttaa tasapainottamaan kysyntää ja tarjontaa: sähköautojen älykäs lataus ja kaukolämmön sähköistäminen voisivat parantaa aurinkosähkön kannattavuutta.

Teknologian kehittyessä aurinkopaneeleita ei myöskään kannattaisi jatkossa suunnata etelään. Tutkijat huomauttavat, että uudet kaksipuoliset paneeliratkaisut, jotka asennetaan pystyyn itä–länsisuuntaisesti, soveltuvat erityisen hyvin Suomen olosuhteisiin. Kesäpäivinä aurinko pysyttelee pitkään matalalla horisontin yläpuolella, jolloin pystysuora pinta pystyy hyödyntämään auringon säteilyn aamuisin ja iltaisin, kun sähkön kysyntäkin on korkeampaa.

Tutkimus on julkaistu Renewable Energy Focus -lehdessä. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Turun yliopiston kanssa osana RealSolar-hanketta, ja sitä on rahoittanut Strategisen tutkimuksen neuvosto STN.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Täyttä asiaa: Turussa on liian vähän julkisia vessoja

Turussa on julkisia vessoja liian vähän. Muun muassa Kauppakeskus Hansassa ei ole kuin kahviloiden ja Stockmannin vessat. Ruissalossa ja jokirannassa ei myöskään ole vessoja, mikä on kävelyllä oleville ajoittain ongelma.

Aliisa Soini otti omiin nimiinsä 100 metrin perhosuinnin Suomen ennätyksen

Aliisa Soini.

Uinnin pitkän radan EM-kisojen neljännen päivän aamujaksolla nähtiin yksi Suomen ennätys, kun Uinti Turun Aliisa Soini perhosteli taululle uudet ennätyslukemat 100 metrin perhosuinnissa.

Kolmasosa opettajista pelkää tekoälyn vaikutuksia oppimiseen

Opettajat käyttävät tekoälyä työssään yli kaksinkertaisesti viime vuoteen verrattuna, osoittaa Kopioston selvitys. Samaan aikaan he suhtautuvat varauksella tekoälyn vaikutuksiin oppimiseen. Koulujen alkaessa kysymys ei enää ole siitä, käytetäänkö tekoälyä opetuksessa, vaan millä säännöillä, millaisella osaamisella ja millaisia aineistoja hyödyntäen sitä käytetään.

Työpäivän ilopilleri vai hiljainen voima?

Työystävänpäivää vietetään nyt toista kertaa.

Millainen on hyvä työystävä, ja miksi sillä on väliä? Elo teetti kyselytutkimuksen 1 500 työelämässä olevalle suomalaiselle, joka paljastaa, että työelämässä kaivataan hyvin erilaisia työystäviä, ja juuri siksi työystävyyttä pitää rakentaa tietoisesti. Työystävänpäivää vietetään nyt toista kertaa, ja mukana on jo 1 200 yritystä vahvistamassa parempaa työelämää.

Turun radio- ja tv-asemalla tehdään huoltotöitä – lyhyet katkokset radio- ja tv-lähetyksiin

Turun radio- ja tv-asemalla tehdään huoltotöitä 18. elokuuta kello 9–16. Huoltotöiden aikana kaikille asemalta lähetettäville radio- ja tv-kanaville aiheutuu lyhyet, noin viiden minuutin, katkokset huoltotöiden alkaessa ja päättyessä työturvallisuuden takaamiseksi. Radiokanavat lähetetään lisäksi alennetulla teholla huoltotöiden aikana, jolloin peittoalueen reunamille voi aiheutua häiriöitä palveluiden vastaanotossa.

Kannattaako pörssisähkösopimuksen hinta kiinnittää talveksi?

Sähkön futuurihinnat näyttävät, että syksyn tullen sähkönhinta lähtee nousuun ja spot-hinnoissa voi olla huomattavaa vaihtelua.

Sähkön hinnan arvioidaan kallistuvan syksyn edetessä. Kannattaako pörssisähkösopimuksella olevan kiinnittää sähkönhinta, ja milloin se on hyvä tehdä? Syksyn lähestyessä kotitalouksissa on hyvä hetki varautua lämmityskauteen ja laittaa kodin energiatehokkuus kuntoon.

Wilman Viestit-osio uudistuu

Wilmalla on yli kaksi miljoonaa käyttäjää, ja sen kautta kulkee yli 300 000 viestiä viikossa. Wilman Viestit-osio uudistuu vaiheittain vuoden aikana. Uusi viestitoiminto säästää kiireisten opettajien aikaa ja vähentää turhaa klikkailua. Kehitystyötä tehdään yhdessä käyttäjien kanssa.

Notre Damen kellonsoittaja kerää 2020-luvun ennätysyleisön

Notre Damen kellonsoittaja on keräämässä yli 37 000 katsojaa.

Samppalinnan Kesäteatterin tuotanto Disney-musikaalista Notre Damen kellonsoittaja on keräämässä 2020-luvun ennätysyleisön, yli 37 000 katsojaa. Kaikki myyntiin avatut lisänäytökset on varattu loppuun. Edellinen vastaava menestys on vuodelta 2016, jolloin Nunnia ja konnia keräsi yli 38 000 katsojaa. Teatterin katsojaluvut ovat nousseet tasaisesti vuodesta 2023 lähtien.

Sää lämpenee viikonloppua kohden, lounaassa saatetaan yltää hellelukemiin

Ilmatieteen laitoksen 13. elokuuta tekemän ennusteen mukaan huomenna perjantaina pilvisyys on runsasta koko maassa, ja maan länsi- ja pohjoisosassa tulee hajanaisia sateita. Iltaa kohden sateet yleistyvät.

Vauvojen yöheräämiset yleisempiä kuin vanhemmat luulevat

Tutkittava imeväisikäinen lapsi, jolle on puettu unta mittaavat NAPPA-unipöksyt.

Älyvaatteella saadaan aiempaa tarkempaa tietoa imeväisikäisten unesta. Unta voidaan mitata unipöksyillä lapsen luonnollisessa ympäristössä eli kotona.

Tekoälyn väärinkäyttö näkyy myös vakuutuspetoksissa

Generatiivinen tekoäly on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia niin arkeen kuin työelämäänkin. Samalla sen väärinkäytön mahdollisuudet ovat lisääntyneet. Tekoälyn yleistyminen näkyy nyt myös vakuutuspetosepäilyissä. POP Vakuutuksen mukaan korvauskäsittelyssä törmätään aiempaa useammin tilanteisiin, joissa on syytä arvioida, onko tekoälyä käytetty aineistojen muokkaamiseen.

Sinilevätilanne jälleen tavanomaista rauhallisempi, Kärmäläisissä Naantalissa runsaasti sinilevää

Vihdin Enäjärven sinilevätilanne kesä- ja elokuussa. Vasemmalla kesäkuun levätön tilanne ja oikealla elokuun runsas sinileväesiintymä. Sisältää muokattua Copernicus Sentinel-2 -dataa.

Sinilevähavaintojen määrä on vähentynyt viime viikosta, ja sinilevätilanne on sekä sisävesillä että rannikkoalueilla ajankohtaan nähden tavanomaista rauhallisempi. Myös avomerialueiden sinilevätilanne vaikuttaa rauhalliselta. Paikoin sinilevää esiintyy kuitenkin runsaasti.

Wärtsilä toimittaa voimalaitoksia Vaasasta Ukrainaan

Suomi tukee sodan runteleman Ukrainan energiasektorin jälleenrakennusta noin 28,5 miljoonalla eurolla kehitysyhteistyövaroista. Ukraina rahoittaa hankkeen loppuosan itse, ja voimalaitosteknologian kokonaisarvo on 46,5 miljoonaa euroa.

Dekkaristi Pirkko Arhippa testamenttasi 800 000 euroa Kirjailijaliitolle

Pirkko Arhippa.

Kirjailija ja dekkaristi Pirkko Arhippa teki Kirjailijaliitolle merkittävän testamenttilahjoituksen, jolla tuetaan uransa alussa olevia naisdekkaristeja. Testamentatun omaisuuden arvo on 800 000 euroa.

Selvitys: Velkamäärät ja kulutusluottojen osuus vaihtelevat suuresti maakunnittain

Selvitys paljastaa suuria eroja suomalaisten velkamäärissä ja siinä, mistä velat eri maakunnissa koostuvat. Tilastokeskuksen vuoden 2025 tietojen perusteella velkaa oli enimmillään 71 961 euroa asuntokuntaa kohden Ahvenanmaalla, kun Kainuussa määrä jäi 27 214 euroon.

Yhtenäiskoulut yleistyvät, koulujen koko kasvaa

Noin 49 000 lasta aloittaa tänä vuonna koulutiensä hyvin erilaisissa peruskouluissa. Suomessa on 268 alle 50 oppilaan koulua ja 20 yli tuhannen oppilaan koulua. Kuntaliiton katsauksen mukaan kunnallisten peruskoulujen määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin 470 koululla, samalla kun yhtenäiskoulut ovat yleistyneet ja koulujen keskikoko on kasvanut.

Puolet ansiopäivärahan saajista sai kesäkuussa porrastettua etuutta

Ansiopäivärahaa maksettiin kesäkuussa 88 000 henkilölle. Heistä 51 prosenttia sai etuuden alennettuna porrastuksen johdosta. Porrastus alentaa etuuden tasoa työttömyyden keston perusteella.

Tanssilattialla ei tarvitse keksiä sanottavaa

Salsa ja muut paritanssit tarjoavat luontevan tavan tutustua uusiin ihmisiin.

Suuri osa aikuisista sinkuista haluaa löytää parisuhteen, mutta uusiin ihmisiin tutustuminen ei aina ole helppoa. Turkulaisen Tanssistudio Flaman Sinkkusalsat-tapahtuma on tuonut jo useamman kerran yhteen uusia tuttavuuksia etsiviä aikuisia. Tapahtuman suosion taustalla näkyy tarve kohdata muita sinkkuja luontevasti yhteisen tekemisen äärellä. Tänä perjantaina sinkut kohtaavat tanssilattialla Littoistenjärven rannalla Järvelässä. Salsatunnin jälkeen iltaa voi jatkaa vaikka yhdessä saunoen.

Näköislehti

Urheilu

Aliisa Soini otti omiin nimiinsä 100 metrin perhosuinnin Suomen ennätyksen

Aliisa Soini.

Uinnin pitkän radan EM-kisojen neljännen päivän aamujaksolla nähtiin yksi Suomen ennätys, kun Uinti Turun Aliisa Soini perhosteli taululle uudet ennätyslukemat 100 metrin perhosuinnissa.

Inter on askeleen päässä Kööpenhaminasta

Inter on pelannut historiansa parhaita Euro-pelejä Konferenssiliigan karsinnoissa.

Inter matkustaa torstaina Liechtensteiniin FC Vaduzin vieraaksi Konferenssiliigan kolmannen karsintakierroksen toiseen osaotteluun. Inter pääsee kääpiövaltioon hyvistä lähtökohdista, sillä se voitti Kupittaalla ensimmäisen osaottelun 2-1. Ottelun voittomaalin pääsi iskemään vieraiden puolustusvirheestä Prosper Ahiabu . Vieraiden puolustuksella ei muutenkaan ollut viime viikolla paras iltansa, sillä Interin ensimmäinen maali merkittiin omaksi maaliksi.

Silja Kosonen heitti EM-kultaa

Silja Kosonen.

Naisten moukarinheiton EM-finaali päättyi Birminghamissa iloisiin suomalaistunnelmiin, kun Silja Kosonen pääsi juhlimaan uransa ensimmäistä Euroopan mestaruutta.

Turku Touring Pyöräily kokoaa yli 700 kuntopyöräilijää Turun seudulle

Turku Touring Pyöräily poljetaan 16. elokuuta.

Turku Touring Pyöräily on kuntopyöräilytapahtuma, joka kokoaa vuosittain yhteen yli 700 pyöräilyn harrastajaa. Tapahtuman lähtö- ja maalipaikkana on 16. elokuuta Turun tuomiokirkko, josta osallistujat suuntaavat kohti itäisen Varsinais-Suomen kauniita maisemia ja monipuolisia pyöräilyreittejä.

Niko Lehtiranta varmisti Superbike-luokan Suomen mestaruuden

Niko Lehtiranta.

RVS Motorsportin Niko Lehtiranta varmisti Superbike-luokan Suomen mestaruuden jo ennen kauden päätöskilpailua. Kemoran moottoriradalla ajetusta Circuit Racingin kolmannesta osakilpailusta Lehtiranta nappasi kaksi voittoa ja täydet SM-pisteet.

Soini sivusi Suomen ennätystä – Ezzat rikkoi Sievisen 30 vuotta vanhan SE:n

Aliisa Soini.

Aliisa Soini sivusi Suomen ennätystä 50 metrin perhosuinnin välierässä Pariisissa uitavissa pitkän radan EM-kilpailuissa. Ensimmäistä kertaa näissä EM-kilpailuissa nähtiin suomalaisväriä myös iltajaksolla, kun Aliisa Soini ui 50 metrin perhosuinnissa alkueristä jatkoon ajalla 26,32 ja oli 16:s. Aamujakson uinti jäi Mimosa Jallowin nimissä olevasta Suomen ennätysajasta ainoastaan kahdeksan sadasosaa.