Turun uusi väestöennuste ennakoi kaupungin merkittävän kasvun jatkuvan ja asukasmäärän nousevan 240 000–263 000 asukkaaseen vuoteen 2045 mennessä. Turku kuuluu vahvasti kasvavien harvalukuisten kuntien joukkoon. Uusimpien ennusteiden mukaan Suomen väestö kasvaa vain noin 40 kunnassa tulevina vuosikymmeninä. Turun lisäksi myös kaikki muut kaupunkiseudun kunnat ovat kasvu-uralla.

Uusi Turun kaupungin väestöennuste sisältää perusuran ja kaksi vaihtoehtoista väestöskenaariota vuoteen 2045 saakka. Ennuste on lupaava Turun kannalta: väestö kasvaisi kaikissa skenaarioissa ja olisi kilpailukykyinen pääkaupunkiseutuun ja Tampereeseen verrattuna.

Turku, Helsinki ja Tampere kuuluvat kasvukolmion alueeseen, joka toimii koko Suomen kasvun veturina. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 näiden kolmen kaupungin kaupunkiseuduilla asui 44 prosenttia koko maan väestöstä. Tämän väestöosuuden oletetaan nousevan Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan lähes 50 prosenttiin vuoteen 2045 mennessä.

– Turun, Helsingin ja Tampereen kaupunkiseutujen ennakoitu väestönkasvu tarkoittaisi määrällisesti noin puolen miljoonan ihmisen lisäystä Suomeen – eli Turun, Tampereen ja Kaarinan nykyisen asukasluvun verran lisää väestöä. Huomion arvoista on myös se, että Tilastokeskuksen ennusteen mukaan alle 15-vuotiaiden lasten määrä kasvaisi vuoteen 2045 mennessä ainoastaan Turun, Helsingin ja Tampereen kaupunkiseuduilla. Koko kasvukolmion alueella, sisältäen neljä maakuntaa ja 11 seutukuntaa, väestön osuuden ennustetaan kasvavan 50 prosentista 55 prosenttiin, Turun kaupungin strategiajohtaja Timo Aro sanoo tiedotteessa.

Turun uusi väestöennuste sisältää perusuran ja kaksi vaihtoehtoista väestöskenaariota. Perusuraan pohjautuen Turussa asuisi 263 000 asukasta (+28 %) vuonna 2045. Perusuran ennuste perustuu oletukseen, että väestömäärä kehittyy tulevaisuudessa väestönkehityksen osatekijöissä keskimäärin samaan tahtiin, kuin kuuden viime vuoden aikana.

Hidastuvan kasvun uralla Turussa asuisi 240 000 asukasta (+16 %) vuonna 2045. Hidastuvan kasvun skenaariossa oletetaan, että kasvu jatkuu muilta osin kuten viimeisten kuuden vuoden aikana, mutta maahanmuutto palautuu aiemmalle, matalammalle tasolle (2017–21).

Kaikkein epätodennäköisimmän skenaarion mukaan Turussa asuisi 292 600 asukasta (+42 %) vuonna 2045. Kolmannessa kasvu-uran skenaariossa oletetaan, että viimeisen kolmen vuoden nopea, ennätykselliseen maahanmuuttoon liittyvä kehitys jatkuisi.

Turun väestönkasvu perustuisi muuttovoittoon kotimaasta ja ulkomailta. Ikäryhmittäin kasvu kohdistuisi suhteellisesti eniten 30–64-vuotiaaseen aikuisväestöön (+46 %) ja 85-vuotta täyttäneisiin (+89 %). Lasten määrä kasvaisi maltillisesti ajanjakson aikana. Alle 15-vuotiaiden lasten ikäryhmässä kasvu on maltillisimmankin skenaarion mukaan kuitenkin riittävän vahvaa, ja Turku kuuluisi myös lasten ja nuorten ikäryhmän osalta vahvimmin kasvavien kuntien joukkoon.

– Väestönkasvun moottori on nyt ja jatkossa muuttoliike. Kaksi kolmasosaa väestönkasvusta tulee ulkomailta ja loput Suomen muista kunnista. Syntyvyyden ja kuolleisuuden vaikutus vuoden 2045 ennakoituun väestömäärään on hyvin vähäinen, Turun kehittämispäällikkö Elise Haapamäki kertoo.

Väestönkasvu on vahvinta alueilla, joille on suunniteltu runsaasti rakentamista kuten laajentuva Itäharju ja Kupittaa, Skanssi, Iso-Heikkilä ja Sataman alue. Alueet, joilla on runsaasti ikääntyvää väestöä, ennustetaan kutistuvan väestömäärältään.

– Strategisen ohjauksen näkökulmasta jatkossa korostuvat kasvun tukemiseen ja mahdollistamiseen, hallintaan ja tulevan kasvun varautumiseen liittyvät kysymykset, Aro kiteyttää.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)