Varsinais-Suomen käräjäoikeus on 4. marraskuuta antamallaan tuomiolla katsonut työnantajana toimineen elinkeinoharjoittajan syyllistyneen työturvallisuusrikokseen, kun huoltohenkilönä työskennellyt työntekijä kaatui lipunnoston yhteydessä nojatikkailta maahan.

Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa käsiteltiin lokakuussa työtapaturmaa, joka oli sattunut Turussa joulukuussa 2022. Huoltohenkilönä työskennellyt työntekijä oli nostamassa nojatikkailla lippua talon seinässä olevaan lipputankoon, kun hänen käyttämänsä nojatikkaat luistivat jään päällä ja hän kaatui jalkakäytävälle. Työtapaturman jälkeen työsuojeluviranomainen teki työsuojelutarkastuksen. Tarkastuksen yhteydessä selvisi, että nojatikkaita käytettiin yrityksessä yleisesti lipunnostoon, vaikka nojatikkaiden käyttäminen työalustana on kielletty. Tarkastuksella selvisi myös, että ennen tekoaikaa työnantaja ei ollut huolehtinut velvollisuudestaan tehdä työpaikalla vaarojen arviointia lain edellyttämällä tavalla.

Käräjäoikeus katsoi, että työsuojeluviranomaisen tekemä tarkastuskertomus tuki vahvasti syytettä. Työnantaja esitti, että riskiarviointikaavakkeet oli laadittu, mutta lomakkeista puuttui kuitenkin päiväykset. Lomakkeissa ei myöskään ollut arvioitu liukastumisriskiä, putoamisriskiä eikä työvälineiden, eli nojatikkaiden, käyttöä lipunnostoon liittyvissä työkohteissa. Työnantajan muistikuvien mukaan lomakkeet oli laadittu ennen työtapaturmaa, mutta tämä ei ollut riittävä osoitus arvion laatimisajankohdasta. Selvää oli, että riskiarvioita ei ollut tekoaikaan laadittu riittävällä ja työturvallisuuslaissa edellytetyllä tavalla. Työnantaja itse katsoi, ettei ollut tahallaan eikä huolimattomuudestaan laiminlyönyt velvollisuuttaan valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista. Hän kiisti myös laiminlyöneensä vaarojen arvioinnin.

Käräjäoikeudessa esitetty kirjallinen todistelu sekä työntekijän ja työnantajan kertomuksilla oli selvitetty, että nojatikkaita oli käytetty säännöllisesti lippujen nostamiseen kyseisessä kohteessa ainakin yli kymmenen vuoden ajan, vaikka työntekijä oli kertonut työnantajalle usean otteeseen menettelyn olevan vaarallinen. Käräjäoikeus katsoi työnantajan olleen täysin tietoinen tehtävän vaarallisuudesta, sillä työnantaja kertoi itse suorittaneensa kyseisen tehtävän useita kertoja ja käyneensä työntekijän kanssa keskustelua asiasta.

Käräjäoikeuden mukaan työnantaja oli sallinut vaarallisen työskentelytavan jatkumisen vähintään kymmenen vuoden ajan, vaikka hänellä olisi ollut mahdollisuus kieltäytyä tehtävän suorittamisesta ilman asianmukaisia välineitä, kuten henkilönostinta käyttäen. Käräjäoikeus katsoi, ettei työnantaja ollut huolehtinut työntekijöidensä turvallisuudesta eikä puuttunut määräysten vastaiseen työvälineiden käyttöön. Kyseinen työtehtävä oli ollut säännöllisesti toistuva, ei satunnainen, ja siihen liittyi erityisesti talviaikaan liittynyt korostunut vaara. Tästä huolimatta tehtävään ei tehty lain edellyttämää vaarojen arviointia.

Työnantajan laiminlyönnit olivat myötävaikuttaneet siihen, että työntekijä loukkaantui vakavasti. Käräjäoikeus katsoi, että työnantaja olisi huolellisesti toimiessaan pystynyt puuttumaan lipunnostoon liittyviin ja hänen tiedossaan olleisiin työturvallisuuspuutteisiin. Tehtävää ei olisi saanut tehdä nojatikkailla, vaikka työnantaja katsoi, että työntekijä oli käyttänyt asiakkaan nojatikkaita työnantajan nojatikkaiden sijaan. Käräjäoikeus katsoi, että työnantaja oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä sekä rikkonut työturvallisuusmääräyksiä ja työnantaja oli toiminut vähintäänkin huolimattomasti ja syyllistyi laiminlyönnillään työturvallisuusrikokseen.

Käräjäoikeus tuomitsi työnantajan 40 päiväsakkoon ja otti päiväsakkojen määrässä huomioon menettelyn huomattava pitkäkestoisuus ja työntekijälle aiheutuneet vakavat vammat.

– Nojatikkaiden käyttö työalustana on kiellettyä ja ihan syystäkin – niissä piilee vakava tapaturman riski, kuten tämäkin tapaus valitettavasti sen osoitti. Nojatikkaita voi käyttää hetkellisesti, esimerkiksi tilapäisinä kulkuteinä tai nostoapuvälineiden kiinnittämiseen ja muihin vastaaviin lyhytaikaisiin, kertaluonteisiin töihin. Työnantajan vastuulla on suunnitella työt siten, että ne voidaan tehdä turvallisesti ja tässäkin työnantajan olisi tullut huolehtia siitä, että työssä käytetään vain sellaisia työvälineitä, jotka ovat kyseiseen työhön ja työolosuhteisiin sopivia ja tarkoituksenmukaisia”, muistuttaa työsuojelujuristi Natalie Eklund tiedotteessa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)