Tutkimuksessa seurattiin Kupittaan kärjen allianssin yhteistyötä – luottamuksen synnyttäminen avaimena

Näkymä joukkoliikennekäytävälle. Näkymä joukkoliikennekäytävälle. Kuva: Turun kaupunki, Lunden Architecture Company & Cobe

Kupittaan kärjen kumppanuushanke siirtyi maanantaina 17. marraskuuta Turun kaupunginvaltuuston yksimielisellä päätöksellä toteutusvaiheeseen. Uuteen vaiheeseen siirtymistä vauhditti Kupittaan kärjen asemakaavan saavuttama lainvoimaisuus, joka astui voimaan lauantaina 15. marraskuuta.

Kyseessä on Suomen ensimmäinen näin laajamittainen, allianssiyhteistyön tuloksena kehitetty asemakaava. Turun kaupunkitutkimusohjelman julkaisemassa, Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston tuottamassa tutkimuksessa seurattiin Kupittaan kärjen allianssin yhteistyötä ja luottamuksen kehittymistä vuosina 2023–25.

– Kaupunkiympäristön laadun varmistamiseksi tarvitaan erilaisia julkis–yksityisiä kumppanuusmalleja, joissa keskeistä on luottamus sekä yhteinen visio, joka määrittää yhteistyön suunnan ja raamit. Kaksoisroolit ohittava, eri intressit yhteensovittava yhteistyö mahdollistaa riskien jakamisen ja aidon markkinavuoropuhelun. Nyt julkaistu tutkimus avaa uudenlaisen kumppanuuden mallin rakentumista tilanteessa, jossa laaja-alaista kaupunkikehitystä tehdään eri toimijoiden yhteistyössä, Turun kaupunkiympäristön apulaispormestari Sini Ruohonen (kok.) sanoo tiedotteessa.

Kupittaan kärki liittää Kupittaan ja Itäharjun kaupunginosat yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, mikä laajentaa ja vahvistaa Turun Tiedepuiston asemaa yhtenä Suomen merkittävimmistä työpaikkojen, asumisen ja palveluiden kasvukeskuksista. Toteutusvaiheeseen siirtyneen Kupittaan kärjen kumppanuushankkeen rakentaminen aloitetaan ensi vuoden alussa alueelle laaditun ja juuri voimaan astuneen asemakaavan pohjalta.

– Kupittaan kärki on mittakaavassaan Suomen ensimmäinen allianssimuotoinen hanke, jossa asemakaavoitus toteutettiin osana kokonaissuunnittelua yhteistyössä kaupunkiorganisaation kanssa. Hankkeen ainutlaatuisuuden ja sen toteuttamisen ympärille rakentuvien toimintamallien myötä syntyy arvokasta tietoa, jota vastaavat projekti voivat hyödyntää tulevaisuudessa, Kupittaan kärjen hanketta johtava Turun teknologia- ja tiedepuisto Oy:n toimitusjohtaja Ari Mäkinen kertoo.

Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistutkimus seurasi Kupittaan kärjen allianssihankkeen kokonaissuunnittelua ja erityisesti kaavoitusprosessia tukevan viitesuunnitelman laatimiseen liittyvää yhteistyötä. Tutkimus toteutettiin kaupunkisuunnittelua ja hankekehittämistä havainnoineen etnografisen ja haastattelututkimuksen keinoin, ja siitä vastasivat Aalto-yliopiston professori Raine Mäntysalo ja tutkijatohtori Jenni Kuoppa Tampereen yliopistolta.

Kupittaan kärjen viitesuunnitelma on asemakaavatyön pohjana oleva laaja suunnitelma, joka laadittiin yhteistyössä allianssin, Turun kaupungin ja maanomistajien kesken. Viitesuunnitelman tavoitteena on ohjata Tiedepuiston laadukasta rakentumista ja kokonaissuunnitelman toteutumista.

Tutkimuksen seuranta-aikana asemakaavoituksen edistämiseen keskittynyt kokonaissuunnittelu eteni tiukassa aikataulussa, ja hankkeen monimutkainen kaava viitesuunnitelmineen saatiin vietyä ajallisesti poikkeuksellisen nopeasti kaavaehdotusvaiheeseen. Havaittiin, että allianssin hankekehityksen rinnalla tehty normiohjattu kaavoitus vaikuttaa väistämättä myös luottamuksen muodostumiseen allianssikumppaneiden välillä. Tutkimuksen mukaan luottamus on Kupittaan kärjen allianssissa monitahoinen resurssi sekä myös haaste.

– Allianssihankkeissa korostuu tarve rakentaa yhteisöllisyyttä, luottamusta ja yhteistyökulttuuria eri organisaatioiden välillä. Allianssimuotoisissa kumppanuuksissa lisävahvuutena on ihmisten välisen luottamuksen muodostuminen nopeassakin aikataulussa toimijoiden tiiviin yhteistyön kautta, Mäntysalo sanoo.

– Toisaalta Kupittaan kärjen suunnitteluprosessissa on mukana monia intressejä edustavia osapuolia sekä eri tasoilla ja aikataulussa eteneviä osioita. Siten monimutkaiset roolit, ristiriitaiset intressit ja valtasuhteet tuovat myös haasteita, joita ei voida ratkaista pelkästään hallinnollisilla tai sopimuksellisilla keinoilla, Mäntysalo kiteyttää.

Tutkimuksen mukaan luottamus julkis–yksityisessä kumppanuudessa rakentuu yhteispelinä kolmen ulottuvuuden välillä: yksilöiden, organisaatioiden ja instituutioiden tasolla. Luottamuksen rakentumisessa keskeistä on huomioida, että erilaiset ajalliset dynamiikat ja kiire voivat heikentää ennakoitavuutta ja luottamusta. Erilaisten tavoitteiden ja organisaatioiden yhteensovittaminen allianssissa tuo haasteita.

Kaksoisroolit on hyvä tehdä näkyväksi ja välttää asioiden henkilöitymistä. Jännitteistä huolimatta päivittäinen vuorovaikutus ja henkilötason luottamus voivat rakentua toimiviksi.

Luottamus sopimusinstituutioon luo ennakoitavuutta. Kunnan on huolehdittava myös kuntalaisten luottamuksesta kaavoitusinstituutioon.

Tutkimuksessa havainnoitiin (2023–24) Kupittaan kärjen kumppanuushankkeen käytännön suunnittelutyötä. Tutkimuksessa keskityttiin Kupittaan kärjen allianssiyhteistyössä tehtyyn kokonaissuunnitteluun. Prosessia tarkasteltiin erityisesti tähän osallistuneiden toimijoiden näkökulmasta. Luottamusteeman lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin allianssihankkeen eri vaiheissa tuotettuja visualisointeja, näiden roolia viestinnässä ja eri osapuolten huomion suuntaamisessa.

Havainnointimateriaalin lisäksi kerättyyn aineistoon kuului 22 haastattelua, jotka tehtiin lokakuun 2023 ja huhtikuun 2025 välillä. Niihin osallistui yhteensä 15 suunnittelutoimijaa, joilla on ollut keskeinen rooli Kupittaan kärjen prosessissa tai Turun tiedepuiston kehittämisessä. Tutkimusta rahoittivat kaupunkitutkimusohjelma sekä Turun Tiedepuiston kärkihanke.

Turun kaupunkitutkimusohjelma on Turun kaupungin, Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen tutkimusohjelma, jonka tavoitteena on tukea kaupungin strategista, tietopohjaista päätöksentekoa. Vuonna 2010 käynnistynyt ohjelma rahoittaa vuosittain neljää akateemista kahden vuoden tutkimushanketta.

Turun teknologia- ja tiedepuisto Oy (TTT) on Turun kaupungin omistama yhtiö, jonka tehtävänä on tukea Turun kaupungin kasvua kehittämällä älykästä ja kestävää kaupunkia. Yhtiö vastaa Turun Tiedepuiston alueen rakenteellisesta ja toiminnallisesta kehittämisestä edistäen Turun Tiedepuiston tavoitteita. Alueen kehittämisen ytimessä on allianssimuotoinen Kupittaan kärki -hanke, jonka johtamisesta TTT vastaa.

Kupittaan kärki yhdistää Kupittaan ja Itäharjun kaupunginosat. Kupittaan kärki toteutetaan kumppanuushankkeena, jonka osapuolina ovat Turun kaupunki, YIT, Lundén Architecture ja Renell Käppi Arkkitehdit. Allianssissa työskentelee noin 160 henkilöä useista kymmenistä yrityksistä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Varsinais-Suomen ELY-keskus: Lounais-Suomeen luvassa lumi- ja vesisateita – tiet hoidetaan ennalta suunnitellussa järjestyksessä

Hoitourakoissa talvikausi on jo alkanut ja urakoitsijat ovat valmiudessa talvikelien varalta. Urakoitsija seuraa sääennusteita ja toimenpiteet suunnitellaan niiden mukaan. Mikäli sää poikkeaa ennusteesta urakoitsijat pyrkivät reagoimaan muutoksiin nopeasti. Hoitotoimet toteutetaan ennalta määritellyssä järjestyksessä, jotta tiet voidaan hoitaa suunnitelmallisesti ja tehokkaasti.

Miten digitaaliset innovaatiot voivat vähentää ravintoloiden ruokahävikkiä?

Flavoria on Turun yliopiston Medisiina D:ssä sijaitsevan Sodexon ruokala, joka toimii kuluttajakokemuksen tutkimusalustana.

Miten vähentää ruokahävikkiä, parantaa ruokailukokemusta ja tehdä ravintolaruokailusta kestävämpää? Miten digitaaliset innovaatiot voivat vaikuttaa näihin tavoitteisiin? Dining Flow -hankkeen päätöstapahtumassa keskustellaan hankkeen aikana saaduista tuloksista.

Poliisi: Älä aja, jos mönkijän lavalla on matkustajia

Lounais-Suomen poliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan elokuussa Naantalissa tapahtuneesta mönkijäonnettomuudesta. Poliisi toivoo tapauksen toimivan varoittavana esimerkkinä kaikille nuorille.

Ota käyttöön nämä kodin lämmitysvinkit

Viilenevät illat saavat monet kaivamaan lämpökerrastot ja villasukat esiin kaapin perukoilta. Kylmyys voi tuntua kotona ytimissä asti, vaikka sisälämpötila olisi täysin suositusten mukainen. Viranomaisten mukaan sopiva sisälämpötila on yleensä 20–22 astetta, ja makuuhuoneissa noin 18 astetta on nukkumisen kannalta ihanteellinen.

Tuoreet laskelmat kertovat, millä rahamäärällä kotitaloudet voivat tulla toimeen

Kuluttajatutkimuskeskuksen laatimat kohtuullisen minimin viitebudjetit osoittavat, että rahaa on vaikea saada riittämään etenkin pienituloisissa yksinhuoltajaperheissä sekä perheissä, joissa on useampia kouluikäisiä lapsia.

Tarkkaa liikkumistietoa pystytään jakamaan avoimena datana

Ruuhkaiset väylät, ahtaat reitit, vaaralliset paikat ja läheltä piti -tilanteet aiheuttavat kaupungeissa ongelmia liikkumisessa. Liikenne- ja ympäristösuunnittelussa olisi arvokasta pystyä käyttämään tarkkaa ja ajantasaista tietoa siitä, missä liikutaan ja milloin. Samanaikaisesti meistä jokaisesta älylaitteen käyttäjästä kerätään valtava määrä sijaintitietoa – joko aktiivisesti esimerkiksi liikuntasovelluksilla tai passiivisesti navigointisovelluksilla. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n tutkijat kehittivät ratkaisun, jonka avulla tarkkaa liikkumistietoa pystytään jakamaan avoimena datana – mutta ilman tunnistettavaa tietoa tiedon jakajasta.

Turun ammatti-instituutti ja Turun työllisyyspalvelut järjestävät ensimmäistä kertaa yhteiset tekniikan rekrymessut

Turun ammatti-instituutin tekniikan ja Turun työllisyyspalvelujen Rekrymessut kokoaa yhteen kymmeniä yrityksiä ja jopa 1 100 opiskelijaa. Tapahtuma järjestetään Peltolan koulutalossa keskiviikkona 26. marraskuuta.

Tutkimuksessa seurattiin Kupittaan kärjen allianssin yhteistyötä – luottamuksen synnyttäminen avaimena

Näkymä joukkoliikennekäytävälle.

Kupittaan kärjen kumppanuushanke siirtyi maanantaina 17. marraskuuta Turun kaupunginvaltuuston yksimielisellä päätöksellä toteutusvaiheeseen. Uuteen vaiheeseen siirtymistä vauhditti Kupittaan kärjen asemakaavan saavuttama lainvoimaisuus, joka astui voimaan lauantaina 15. marraskuuta.

Ajokelit muuttumassa talvisiksi

Ajokelit ovat muuttumassa monin paikoin talvisiksi huomisesta torstaista 20. marraskuuta alkaen. Fintrafficin tieliikennekeskus muistuttaa ottamaan talviset ajokelit huomioon loppuviikon liikenteessä ja varaamaan riittävästi aikaa matkantekoon.

Väitös: Tarkempi diagnoosi mahdollistaa yksilöllisen hoidon umpilisäketulehduksessa

Sami Sula.

LL Sami Sula osoittaa Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että tietokonetomografialöydöksillä voidaan ennustaa umpilisäketulehduksen vaikeusastetta ja siten kohdentaa hoitoa yksilöllisesti. Tutkimus tuo myös uutta tietoa antibiootti- ja oireenmukaisen hoidon pitkäaikaistuloksista lievässä umpilisäketulehduksessa – tulosten perusteella hoitomuotojen välillä ei havaittu eroa.

Turun pormestari Piia Elo kansainvälisen kestävän kehityksen järjestön ICLEI:n hallitukseen

Pormestari Piia Elo (sd.) on valittu Euroopan edustajana kaupunkien kansainvälisen kestävän kehityksen järjestön ICLEI:n globaaliin hallitukseen. Tehtävään kuuluu kaupunkien välisen käytännön yhteistyön vahvistamista sekä vaikuttamista YK:n ilmasto- ja kestävän kehityksen työssä.

Varsinais-Suomeen neljän metallialan yrityksen liittouma

Yhteenliittymällä rakennetaan kykyä vastata suuriin tilauskokonaisuuksiin, kertovat TriDeckin toimitusjohtaja Kari Rouvali (vas.) ja myynnistä vastaava Markus Helminen.

Neljä varsinaissuomalaista metallialan yritystä liittoutuu toteuttaakseen entistä vaativampia asiakasprojekteja. THAT Alliance -yritysten yhteinen liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa ja ne työllistävät yli sata ammattilaista.

Valtion budjetin menoja kasvatettiin pysyvästi koronan varjolla

Sanna Marinin (sd.) hallituksen tekemät menolisäykset koronapandemian aikana vuosina 2020–23 olivat mittakaavaltaan historiallisen suuria: niitä kertyi neljässä vuodessa noin 41 miljardia euroa. Silti tähän asti on ollut tarjolla vain niukasti tietoa siitä, mihin menolisäykset valtion budjetissa kohdentuivat. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) finanssipolitiikan valvojien raportti tarjoaa nyt uutta tietoa pandemian ajan finanssipolitiikasta.

Naantali selvitti mopokiellon vaikutuksia – valtaosa kannattaisi jatkoa

Moporajoitus astui keskusta-alueella voimaan kesäkuussa

Naantalin kaupunki kysyi lokakuussa kaupunkilaisilta, onko ydinkeskustan yöaikaisen moottorikäyttöisen liikenteen rajoittamisella saatu hillittyä tarpeetonta ajoa. Kyselyyn vastasi 341 henkilöä.

Kuntaveroprosentti nousee ensi vuonna 560 000 suomalaisella

Kunnat ovat päättäneet tulo- ja kiinteistöveroprosenteistaan seuraavalle vuodelle. Koko Suomessa tuloveroprosenttia nostaa 38 kuntaa ja laskee viisi kuntaa. Tuloveroprosenttiaan korottavissa kunnissa asuu noin 560 000 suomalaista, mikä on selvästi pienempi määrä kuin tavallisesti. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 265 kunnassa.

Turun yliopiston johtamalle hankkeelle yli viisi miljoonaa euroa

Ashish Ganvir.

Turun yliopiston johtamalle uudelle kansainväliselle konsortiohankkeelle on myönnetty 5,5 miljoonan euron EUREKA-rahoitus. Hanke tulee edistämään läpimurtoja plasmageneraattoriteknologiassa erittäin korkean lämpötilojen sovelluksissa. Hankkeessa hyödynnetään monimateriaalista laserjauhepetisulatukseen pohjautuvaa lisäävää valmistusta.

Kela kokeilee hintakattoa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen puheterapian hankinnassa ensi vuonna

Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioiden hankinta uudistuu ensi vuonna. Aiemmin kerrottujen muutosten lisäksi Kela kokeilee puheterapian hankinnassa hintakattoa. Kokeilun tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua ja varmistaa palvelujen kohtuullinen hinnoittelu. Kela järjestää kirjallisen markkinavuoropuhelun puheterapian palveluntuottajille kuluvan vuoden aikana.

Viemäri- ja vesijohtotyö sulkee ajokaistan Toivolankadulla

Toivolankatu 3:n kohdalla tehdään 19.–25. marraskuuta viemäri- ja vesijohtotyötä. Yksi on ajokaista pois käytöstä.

Urheilu

Åboraakkeli: Hopeasta hyvä Interin ponnistaa

Interin kausi Veikkausliigassa päättyi komeaan Ilves-voittoon ja hopeamitaleihin. Kausi kokonaisuutena oli hieno ja hopeamitalit vähintään ansaitut. Mitali maistui, eikä ihme. Edellisen kerran Inter oli mitaleilla kauden 2020, mutta tuota mitalia himmensi osaltaan koronapandemia.

Otteluanalyysi: Pikkuhuuhkajat ei kyennyt murtamaan Kosovon muuria

Matias Siltanen oli jälleen Pikkuhuuhkajien luottomiehiä.

Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkue jäi Kupittaalla maalittomaan tasapeliin Kosovoa vastaan EM-karsintaottelussa. Suomi säilytti paikkansa lohkon kakkosena mutta Espanja karkasi jo viiden pisteen päähän.

Durmishin painiura päättyi SM-kultaan

Fatos Durmishi.

Vapaapainin Suomen mestaruukista kisattiin sunnuntaina Janakkalassa. Turun Voimamiesten (TWM) Fatos Durmishi saavutti miesten alimman painoluokan 61 kilon mestaruuden. Mestaruuden eteen Fatos joutui finaalissa tosi tiukoille nuorta HPM:n Muhamed Nalgievia vastaan ja ottelu päättyi Durmishin voittoon 3–2.

Onko 300 maalin Mikko Rantanen vasta puolivälissä?

Rantanen teki NHL-uransa 300. runkosarjamaalin.

Dallas Starsin Mikko Rantanen teki marraskuun alussa ottelussa Edmonton Oilersia vastaan historiaa, kun Rantanen teki NHL-uransa 300. runkosarjamaalin. Syntymäpäivälahja itseltä itselle tuli muutaman päivän myöhässä. Rantanen täytti 29. lokakuuta 29 vuotta.

TPS tyly vieras FBC Turun juhlaottelussa

F-liigassa pelattiin perjantaina kaksi 30-vuotisjuhlaottelua, kun FBC Turku juhli täysiä vuosikymmeniä miesten ja ÅIF naisten sarjan kotiotteluissaan. Juhlavieraat olivat kuitenkin epäkohteliaita, sillä miesten Turun paikallisottelun vei TPS 8–4 ja naisten Itä-Uudenmaan derbyn PSS tuloksella 1–0.

Puukkokatsomo: Jalkapallo kiinnosti ennätyksellisen paljon

Dimitri Legbo.

Kotimainen jalkapallo näyttää kiinnostavan. Näin voi päätellä ainakin siitä, että Veikkausliiga teki päättyneellä kaudella kaikkien aikojen yleisöennätyksen.