Åbo Akademissa tehdyn tuoreen tutkimuksen mukaan seksuaalivähemmistöihin kuuluvat henkilöt raportoivat edelleen kokevansa enemmän mielenterveysoireilua ja käyttävät runsaammin alkoholia muuhun väestöön verrattuna.

Aiemmat tutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet seksuaalivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden kokevan enemmän mielenterveysoireilua verrattuna heteroseksuaalisiin henkilöihin. Seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset ovat aiemmissa tutkimuksissa raportoineet muun muassa enemmän masennus- ja ahdistusoireilua, mittavampaa alkoholinkäyttöä ja vahvempaa seksuaalisuuteen tai seksuaaliseen toimintakykyyn liittyvää stressiä muuhun väestöön verrattuna.

Tutkimuksessa analysoitiin suomalaisen aikuisväestön hyvinvointia kartoittavaa kyselyaineistoa, joka oli kerätty vuosina 2006, 2012, 2019 ja 2022. Tavoitteena oli selvittää, millaisia mielenterveyden muutoksia suomalaisväestössä ja etenkin suomalaisissa seksuaalivähemmistöissä on tapahtunut näiden 16 vuoden ajan.

Yksiselitteistä vastausta siihen, miksi seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla henkilöillä on enemmän mielenterveysoireilua kuin muulla väestöllä ei ole. Yksi tärkeimmistä tätä ilmiötä selittävistä teorioista on vähemmistöstressiteoria, jonka mukaan nämä erot ainakin osittain johtuvat seksuaalivähemmistöihin kuulumiselle ominaisista stressitekijöistä, jotka eivät kosketa heteroväestöä.

– Vähemmistöstressi voi kummuta esimerkiksi syrjityksi tulemisen kokemuksista, omaa seksuaalista suuntautumista koskevien kielteisten asenteiden kohtaamisesta tai kielteisten reaktioiden pelkäämisestä. Sen lisäksi varhaiset lapsuudenkokemukset ja perinnölliset tekijät voivat osittain selittää näitä eroja, kertoo tutkimusta johtanut Åbo Akademin väitöstutkija ja yliopisto-opettaja Marianne Källström tiedotteessa.

Tutkimuksen tulokset näyttivät, että masennus- ja ahdistusoireilu lisääntyivät sekä seksuaalivähemmistöillä että heteroväestöllä tutkimuksen aikana vuosien 2006 ja 2022 välillä.

– On kuitenkin tärkeää huomioida, että psyykkisen hyvinvoinnin ero seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ja heteroseksuaalisten henkilöiden ei pienentynyt, vaan seksuaalivähemmistöön kuuluvilla ihmisillä oli ja on edelleen keskimäärin enemmän ahdistus- ja masennusoirelua vaikka seksuaalivähemmistöjen asemaa vahvistavia yhteiskunnallisia muutoksia esimerkiksi avioliitto- ja adoptiolaeissa on tapahtunut 2000-luvun aikana, sanoo psykologian pro gradu-tutkielmansa projektissa tehnyt psykologi ja väitöstutkija Ida Pedersen.

Alkoholin käyttö väheni sekä seksuaalivähemmistöihin kuuluvien että heteroseksuaalisten henkilöiden keskuudessa tutkimuksen aikana. Seksuaalivähemmistöihin kuuluvat henkilöt kuluttivat silti keskimäärin enemmän alkoholia kuin heteroseksuaaliset henkilöt sekä tutkimuksen alussa että lopussa.

– Alkoholin käytöllä voi olla yhteys mielenterveysongelmiin, joten väestöterveydellisestä näkökulmasta vähentynyt alkoholinkäyttö on sinänsä hyvä asia lisääntyneestä masentuneisuudesta ja ahdistuneisuudesta huolimatta.

Seksuaalisuutta koskevaa stressiä ja huolta ilmeni enemmän seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla ihmisillä heteroväestöön verrattuna, mutta kummankaan ryhmän osalta näissä tunteissa ei tapahtunut muutoksia tutkimuksen aikana. Tutkimuksen lopputulos siis oli, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset ovat edelleen haavoittuvammassa asemassa heteroseksuaalisiin henkilöihin nähden ainakin mielenterveysoireilun osalta.

Tutkimuksen tulokset antavat ymmärtää, että seksuaalista suuntautumista koskevan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta työskentely on edelleen tärkeää. Siksi on myös syytä jatkaa näiden mielenterveyserojen syiden tutkimista ja täten edistää seksuaalivähemmistöjen hyvinvointia.

– Vaikka Suomessa on 2000-luvun aikana tehty useita tärkeitä edistysaskelia seksuaalivähemmistöä koskevissa kysymyksissä, eivät erot mielenterveysoireilun saralla ole hävinneet. Tämä saattaa osittain johtua siitä, että seksuaalivähemmistöt kokevat edelleen kielteisiä asenteita ja epätasa-arvioista kohtaamista, mitkä puolestaan lisäävät psyykkistä haavoittuvuutta, Källström toteaa.

Seksuaalivähemmistöjen mielenterveyden muutoksia vuosina 2006–22 koskeva artikkeli on julkaistu Psychological Medicine -tiedejulkaisussa

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)