KTM Mia Salo tutkii väitöskirjassaan merkityksellisyyden kokemusta ja merkityksellistä työtä. Viktor Franklin ajatteluun perustuen väitöstutkimus esittää, että eksistentiaalisena kokemuksena merkityksellisyydessä on keskeistä tietoinen pyrkimys totuudellisuuteen sekä ymmärrys siitä, mikä on arvokasta.

Väitöstutkimus tarkastelee merkityksellisyyttä inhimillisenä ilmiönä, johon liittyy henkilökohtainen kokeminen, havainnointi ja arvottaminen. Merkityksellisyys tarkoittaa väitöskirjassa yksilön perustavanlaatuista kokemusta siitä, että jokin on hänelle tärkeää ja arvokasta työssä tai elämässä. Tällaisena eksistentiaalisena kokemuksena merkityksellisyys on sidoksissa arvoihin ja merkityksiin, jotka ohjaavat käyttäytymistä ja valintoja.

– Merkityksellinen elämä ja merkityksellinen työ ovat asioita, joita yhä useampi nykyään tavoittelee. Väitöskirjani valossa tämä itsessään hyvä pyrkimys näyttäytyy itsekeskeisenä, sillä pääosa sekä merkityksellisyyden arkiymmärryksestä että sen tieteellisestä tutkimuksesta perustuu merkityksellisyyden subjektiiviselle selitykselle. Sen mukaan merkityksellistä on se, mikä on minulle tärkeää. Tämä voi olla ristiriidassa sen kanssa, mikä on merkityksellistä esimerkiksi kanssaihmisten, luonnon monimuotoisuuden tai maapallon näkökulmasta, Salo kertoo tiedotteessa.

Salo jakaa merkityksellisyyden kokemuksellisen tutkimuksen merkityksellisen elämän, merkityksellinen työn ja logoterapian tutkimusalueisiin. Psykiatri, neurologi ja filosofi Viktor Frankl (1905–97) on merkityksellisen elämän tutkimuksen pioneeri ja logoterapian kehittäjä. Merkityksellisen työn tutkimusalue hyödyntää erityisesti logoterapian motivaatioteorian käsitettä ‘tahto tarkoitukseen’ (will to meaning). Sen mukaan merkityksellisyyden kokemus on ihmiselle motivaation näkökulmasta ensisijaista.

Väitöstyö osoittaa, että Franklin logoterapian teoreettinen perusta ymmärretään merkityksellisyyden nykytutkimuksessa puutteellisesti. Siksi Salo koostaa logoterapian metateoreettisen viitekehyksen ja käsitteellistää sen logoteoriaksi. Se koostuu neljästä metatason teoriasta, jotka koskevat ihmiskäsitystä, arvojen ja merkitysten ontologiaa, tieto-oppia ja motivaatiokäsitystä. Logoteorian linssin avulla Salo tutkii merkityksellistä työtä, paljastaa merkityksellisyyttä koskevia oletuksia sekä edistää merkityksellisyyden kokemuksen teoretisointia.

Salon teoreettisella väitöstutkimuksella on kaksi päälöydöstä. Ensinnä se nostaa logoteorian esiin omana tieteenfilosofisena lähestymistapana, jossa merkityksellisyyden kokemus perustuu yksilön pyrkimykselle totuudellisuuteen. Tällöin keskeistä on ymmärtää omantunnon eli tarkoitusaistin kriittinen käyttö valintojen tekemisessä. Toiseksi, väitöstutkimus liittää merkityksellisyyden kokemuksen siihen, millä perusteella pidämme jotakin arvokkaana. Yksilön arvoymmärryksen neljää erilaista laatua Salo havainnollistaa kehittämänsä merkityksellisyyden arvotypologian avulla.

Salon teoreettinen väitöskirja jäsentää merkityksellisyyden tutkimusta perustavanlaatuisesti, koska se ottaa kantaa merkityksellisyyden kokemuksen tutkimuksessa käytettäviin peruskäsitteisiin. Käsitteellinen ymmärryksemme merkityksellisyydestä on yhteydessä siihen, mihin ja miten pyrimme elämässä ja työssä – aivan kuten johtamisteorioilla on yhteys siihen, miten johtamista organisaatioissa käytännössä toteutetaan.

Salo esittää väitöskirjansa The Existential Nature of Meaningfulness: Advancing Theorising on Meaningfulness and Research on Meaningful Work through Viktor Frankl’s Logotheory julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 23. tammikuuta kello 12 (Osuuskauppa-sali, Rehtorinpellonkatu 3).

Vastaväittäjänä on professori emeritus Esa Saarinen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena professori Satu Teerikangas (Turun yliopiston kauppakorkeakoulu). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on johtaminen ja organisointi.

Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteydellä (Zoom).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)