Henna-Riikka Halosen videoteos Nosteen voima on nähtävissä Turun taidemuseon Pimiössä 6.2.–22.3. Avajaisia vietetään torstaina 5. helmikuuta.

Halosen teokset tutkivat suhdettamme materiaaleihin, esineisiin, kieleen sekä eläviin ja elottomiin olentoihin. Hänen uusimmassa videoteoksessaan teknologia vuotaa kaikkeen ja muodostaa huokoisen, tulvineen ympäristön. Nosteen voima (2025, 6.50 min) on tulevaisuuden raunio, museo tai laboratorio. Se kysyy, kuinka luoda fiktiivinen aavistus maailmasta, joka ei ole vielä täällä, mutta saattaa lähestyä meitä tulevaisuudesta.

Teoksen taustalla on pitkä ja kerroksellinen prosessi, jossa Halonen on kouluttanut generatiivista tekoälyä omilla maalauksillaan ja digitaalisilla kollaaseillaan irrottaakseen syntyvän kuvaston geneerisestä kuvavirrasta. Lähtökohtana ei ole ollut tehokkuuden tavoittelu, vaan tekoälyn taivuttaminen kohti vieraampaa ja yllättävämpää ilmaisua – kohti omanlaistaan, vinoa maailmaa ja ekosysteemiä. Prosessin tuloksena syntyneessä läpikuultavassa ja pastellinsävyisessä hybridimaailmassa digitaalisen ja materiaalisen todellisuuden rajat hälvenevät ja kehot ja tekniset laitteet sulautuvat toisiinsa. Teos nostaa pintaan puoliksi liuenneita kehoja, lihaa, kiveä, outoja olioita, jäänteitä ja varoituksia. Kokemus on ennalta odottamattomalla tavalla eteerinen ja futuristinen.

Tämä tulevaisuus ei kuitenkaan kuulu utopian loisteeseen, vaan likaantuneisiin, taittuneisiin paikkoihin, joissa varjot viipyilevät. Tämä tulevaisuus on moninainen: vetinen, teknologinen tai planeetan jälkeinen. Se on raivaus, murtuminen, purkautuminen. Se kutsuu meidät sukeltamaan ja ehkä myös epäonnistumaan sen kuvittelussa, mitä ei ole vielä kuviteltavaksemme tarkoitettu.

Teoksen tuotantoa on tukenut Taiteen edistämiskeskus. Sen musiikista on vastannut Kyösti Salokorpi.

Näyttelyä tukee Museovirasto.

Henna-Riikka Halonen (s. 1975) on helsinkiläinen kuvataiteilija ja tutkija, jonka monialainen työskentely kattaa videon, performanssin, installaation, piirroksen ja tekstin. Hänen teoksensa syntyvät usein tiettyyn paikkaan tai kontekstiin vastaten ja kutsuvat pohtimaan, kuinka rakennamme kokemusta fiktion kautta – hämärtäen rajoja materiaalisen ja virtuaalisen, inhimillisen ja ei-inhimillisen, kielen ja ympäristön välillä. Halonen on valmistunut taiteen maisteriksi Goldsmiths Collegessa Lontoosssa vuonna 2006 ja väitellyt kuvataiteen tohtoriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa vuonna 2020. Hänen teoksiaan on nähty viime vuosina useilla kansainvälisilla festivaaleilla ja näyttelyissä, kuten Gus Fisher Gallery, Uusi-Seelanti (2024), Das Weisse Haus, Wien (2025) ja Hangzhou Biennale, Kiina (2025).

Nykyisin Halonen myös opettaa Turun Taideakatemiassa ja toimii postdoc-tutkijana Kuvataideakatemiassa Helsingissä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)