Joulukuun Hannes-myrsky näkyi lukuisten suomalaisten arjessa. Metsänomistajien metsissä tuhot osuivat erityisesti länsirannikolle. Myrskytuulten lopulliset vaikutukset selviävät luultavasti kesäkuukausien aikana, arvioi asiantuntija.

Hannes-myrskyn vaikutukset näkyvät laajalti Suomen metsissä. Pahimmat vahingot keskittyivät Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueille, joissa myrskyn voimakkaat puuskat aiheuttivat laajoja metsätuhoja.

– Myrskytuhot tuntuvat etenkin yksityisten metsänomistajien kukkarossa. Metsävakuutukset auttavat, mutta lähtökohtaisesti metsätuhot käyvät enemmän tai vähemmän metsänomistajan taloudelliseksi tappioksi, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola taustoittaa tiedotteessa.

Myrskytuhojen kokonaismäärän arviointia on tehty heti vuodenvaihteesta lähtien. Metsäkeskuksen arvio myrskytuhomääristä oli tammikuussa jopa 4 miljoonaa kuutiota. Metsänhoitoyhdistysten alustavat arviot ovat kuitenkin maltillisemmat. Lopullisten tuhomäärien arviointiin menee kuitenkin aikaa, mutta myrskyn aiheuttamat kustannukset metsiin tulevat nousemaan miljooniin euroihin.

– Metsänhoitoyhdistyksiltä saatu kokonaisarvio tuhojen mittaluokasta on noin 1,5 miljoonaa kuutiota. Lopullinen tuhomäärä on valtakunnallisesti selvillä lumien sulettua, jos silloinkaan, Mäki-Hakola kommentoi.

Valtaosa myrskytuhoista on yksittäisiä kaatuneita puunrunkoja. Myrskypuut aiheuttavat hetkellisesti lisää tarjontaa puumarkkinoille, mutta ammattilaisen tekemällä puukaupan kilpailutuksella markkinat löytyvät myös myrskypuille, arvioi Mäki-Hakola.

Myrskyalueella vaikuttavien metsänomistajien on hyvä kartoittaa oman metsänsä tilanne. Metsänomistajan kannattaa pyytää esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijaa tekemään arvio tuhosta ja sen laajuudesta. Tällöin tulee tehtyä samalla arvio metsävakuutuskorvauksen hakemiseksi ja suunnitelma tuhoutuneen puuston mahdollisesta korjuusta.

– Myrskypuiden kimppuun ei kannata kiirehtiä. Varsinkin konkelot ja muut jännittyneet puut kannattaa suosiolla jättää ammattilaisten kaadettavaksi jo turvallisuuden takia. Talviolosuhteet vaikeuttavat korjuuolosuhteita entisestään. Hyvä nyrkkisääntö on, että kaatuneiden myrskypuiden sahaamiseen ei kannata ryhtyä yksin, MTK:n Etelä- ja Keski-Pohjanmaan kenttäpäällikkö Mikko Syri kommentoi.

Turvallisuuden varmistamisen lisäksi on myös hyvä pohtia, mitä kaatuneille puille tehdään. Jos myrskypuita on tarkoitus myydä, puita ja varsinkaan tukkeja ei tule korjata ja katkoa ilman etukäteen tehtyä kauppaa, Syri muistuttaa.

Metsätuholaki vaatii korjaamaan tuhoutuneen puuston pois metsistä, jos määrä ylittää kuusella kymmenen tai männyllä 20 kuutiota hehtaarilla. Pienempien puumäärien kanssa metsänomistajan kannattaa toimia harkiten.

– Jos tuhot edellyttävät toimia, kannattaa tilanne kilpailuttaa ja suunnitella metsänhoitoyhdistyksen avulla. Jos metsässä on myös muita metsänhoitotarpeita, helpottaa se monesti myrskypuiden korjuuta. Pelkkien myrskypuiden korjuun aikataulu voi riippua paljon kuutiomääristä ja alueesta, Syri kertoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)