Tuoreimmissa talousennusteissa Suomen talouskehityksen ennakoidaan vähitellen elpyvän, mutta kasvusta ei odoteta rivakkaa. Ensi vuodelle ennustetaan jonkin verran tätä vuotta nopeampaa kasvua.

Kehitystä voivat häiritä maailmantalouden epävarmuudet, erityisesti Yhdysvaltojen arvaamaton kauppapolitiikka.

Tammikuun aikana julkaistuista ennusteista korkeimman kasvuluvun antaa OP Pohjolan ennuste, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi 1,5 prosenttia vuonna 2026. Matalinta kasvulukua ennustaa Säästöpankkiryhmä, jonka mukaan talous kasvaisi tänä vuonna 0,8 prosenttia.

Yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen piristyvän korkojen laskun, palkkojen nousun ja kotitalouksien vahvistuneiden taseiden myötä.

Tammikuussa ennusteensa Suomen tämän ja ensi vuoden talouskasvusta julkaisivat Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Nordea, OP Pohjola, Säästöpankkiryhmä, Aktia ja Swedbank. Swedbankin ennuste on mukana nyt ensimmäistä kertaa.

Suomen talouskehitys on jatkunut pitkään vaakalentona, mutta tammikuun aikana annetuissa arvioissa kasvun ennakoidaan varovaisesti elpyvän tämän vuoden mittaan. Vuotta 2026 koskevat arviot talouskasvusta liikkuvat 0,8 ja 1,5 prosentin välillä. Vuonna 2027 talous kasvaa ennusteiden mukaan 1,4–2,0 prosentin vuosivauhtia.

– Ripeää kasvua ei ole näköpiirissä. Periaatteessa edellytyksiä olisi hieman vahvempaankin menoon, sillä työvoiman tarjonta on kasvussa ja kotitalouksien taseet ovat kohentuneet, kommentoi Finanssiala ry:n (FA) johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila tiedotteessa.

Mattila muistuttaa, että myös synkkiä pilviä riittää Suomen talouden taivaalla. Yhdysvaltojen poukkoileva ja arvaamaton kauppapolitiikka on niistä yksi.

– Ikäviin yllätyksiin on siis syytä edelleen varautua, ja talouden elpyminen voi taas siirtyä eteenpäin, Mattila huomauttaa.

Mattila kiinnittää huomiota siihen, että ennusteissa yksityisen kulutuksen arvioidaan viimein heräävän horroksestaan.

– Tosin meno on edelleen jähmeää kotitalouksien pysyessä varovaisina. Maailmanmeno ei suuremmin kannusta riskinottoon ja isoihin hankintoihin, Mattila harmittelee.

Asuntomarkkinoilla näkyy kuitenkin orastavia merkkejä paremmista ajoista, mikä jatkuessaan alkanee kiskoa myös asuntorakentamista ylös kuopasta.

– Olisi tärkeää, että markkinoilla hinnat löytäisivät sellaisen tason, jolla kauppa alkaa käydä, Mattila toteaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)