Viranomaisille raportoidun lähisuhdeväkivallan määrä kasvoi vuonna 2024 hieman edeltävään vuoteen verrattuna. Naisuhrien määrä kasvoi 4,6 prosenttia ja miesuhrien 1,3 prosenttia. Suurin osa lähisuhteissa tapahtuvan väkivallan uhreista on edelleen naisia.

– Viranomaisten tietoon tulee vain osa lähisuhdeväkivallasta. On tärkeää löytää keinoja tunnistaa väkivalta varhaisemmassa vaiheessa ja estää sen vakavoituminen, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Jenni Krogell tiedotteessa.

Parisuhdesurmien naisuhrien määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2024 viranomaisten tietoon tuli 13 entiseen tai nykyiseen avio- tai avopuolisoon kohdistunutta tappoa, murhaa tai surmaa. Väkilukuun suhteutettuna parisuhdeväkivaltaan kuolleiden määrä on Suomessa suurempi kuin muissa Pohjoismaissa.

– Suomeen tarvitaan taho, joka tutkii ja selvittää lähisuhdesurmiin johtaneita syitä ja keinoja niiden ehkäisyyn. Useissa maissa on tällainen käytäntö. Lähisuhdesurmien selvitystoiminnon avulla voidaan oppia henkirikosta edeltävistä tapahtumista ja ehkäistä uusia rikoksia. Näin voidaan vähentää inhimillistä kärsimystä ja saadaan myös rahallista säästöä, Krogell sanoo.

Väkivaltaa kokeneille tarkoitettujen erityispalveluiden, kuten turvakotien, Seri-tukikeskusten, Nollalinjan auttavan puhelimen ja MARAK-työryhmien asiakasmäärät ovat osin kasvaneet ja osin pysyneet edeltävinä vuosina vakiintuneella tasolla. Palveluissa koottu tieto osoittaa, että asiakkaat ovat kokeneet monen tyyppistä väkivaltaa.

– Asiakasmäärien kasvu viittaa siihen, että palveluihin ohjaudutaan aikaisempaa paremmin. Samalla palveluiden saatavuus on parantunut esimerkiksi Seri-tukikeskusverkoston laajenemisen myötä, Krogell sanoo.

THL:n julkaisema tilastoraportti kokoaa yhteen vuotta 2024 koskevaa tilasto- ja tutkimustietoa lähisuhdeväkivallasta ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta Suomessa. Tilastoraportti julkaistaan seuraavan kerran vuotta 2026 koskevista tilastoista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)