Viime vuonna Suomessa tehtiin 410 elinsiirtoa. Gallupkyselyn mukaan valtaosa suomalaisista on valmis luovuttamaan elimensä toisen ihmisen sairauden hoitoon kuolemansa jälkeen. Kuitenkin liian harva on ilmaissut oman elinluovutustahtonsa.

HUSin tiedotteen mukaan viime vuonna Suomessa tehtiin 410 elinsiirtoa. Munuaisensiirtoja tehtiin viime vuonna eniten, 268 kappaletta. Vaikka valtaosa munuaisensiirroista tehdään edelleen kuolleelta luovuttajalta, terve aikuinen voi luovuttaa munuaisensa jo eläessään. Elävältä luovuttajalta tehtyjä munuaisensiirtoja tehtiin viime vuonna 28. Maksansiirtoja tehtiin 67, keuhkonsiirtoja 27, sydänsiirtoja 23 ja haimansiirtoja 25. Kaikki elinsiirrot Suomessa tehdään HUSin sairaaloissa Helsingissä.

– Elinsiirto muuttaa dramaattisesti elinsiirtoa tarvitsevan elämän. Onnistuneen elinsiirron jälkeen sen saaja voi palata elämään normaalia arkea läheistensä kanssa, työhön tai opiskelemaan sekä liikkumaan ja harrastamaan ilman merkittäviä rajoitteita. Elinsiirto on kirjaimellisesti elämän jatkoaika, kertoo viestintäpäällikkö Petri Inomaa tiedotteessa.

Suomalaisista merkittävän suuri osa on valmis auttamaan muita ihmisiä oman kuolemansa jälkeen. Valtaosa eli 90 prosenttia suomalaisista on valmis luovuttamaan elimensä toisen ihmisen sairauden hoitoon. Luovutuksen kieltää vain kahdeksan prosenttia suomalaisista. Heistä moni epäilee, että heidän elimensä eivät kelpaisi luovutettavaksi. Tiedot selviävät Munuais- ja maksaliiton teettämästä Kansalaisten asenteet elinluovutukseen -gallupkyselystä (Verian 2025).

Useampi kuin kaksi viidestä (44 %) suomalaisesta on ilmaissut elinluovutustahtonsa. Voimassa olevan lain mukaan jokainen suomalainen on elinluovuttaja, jos ei ole kieltänyt sitä eläessään. Lain mukaan henkilön tahto on kuitenkin selvitettävä ja elinluovutuksen merkityksestä on kerrottava hänen läheisilleen. Tiedossa oleva tahto varmistaa sen toteutumisen, nopeuttaa prosessia ja kertoo tahdon selkeästi läheisillekin.

Yleisimmin elinluovutustahto on ilmaistu kirjaamalla se OmaKantaan. Paperinen elinluovutuskortti on silti säilyttänyt edelleen paikkansa monen lompakossa. OmaKantaan tahdon on kirjannut 66 prosenttia suomalaisista. Elinluovutuskorttiin luottaa 41 prosenttia.

Helpoin, ja ehkä tärkein, tapa ilmaista elinluovutustahtonsa on keskustella siitä läheistensä kanssa.

Läheisilleen myönteisesti suhtautuvista tahtonsa on kertonut vain 39 prosenttia suomalaisista. 45 prosenttia niistä, jotka ovat valmiita elinluovutukseen, arvelevat läheistensä tietävän heidän tahtonsa asiassa. Kuitenkin vain vajaa kolmasosa (31 %) kertoi tietävänsä, mikä heidän kaikkein läheisimmän omaisensa elinluovutustahto on.

– Jos henkilön elinluovutustahto ei ole tiedossa, sitä tiedusteltaisiin hänen läheisiltään. Jos asiasta ei ole keskusteltu kotona, kysymykseen voi olla vaikea vastata. Lain mukaan omainen ei voi kuitenkaan kieltää luovutusta omaan tahtoonsa vedoten.

Tutkimusta varten haastateltiin 1 103 suomalaista. Aineisto kerättiin 19.–28. elokuuta. Kyseessä on Verianin käyttämä internetvastaajapaneeli. Aiemmin kysely on tehty puhelinhaastatteluina. Vastaajajoukko edustaa 18 vuotta täyttäneitä suomalaisia pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tulosten virhemarginaali on keskimäärin 3,0 prosenttiyksikköä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)