Yhteiskunnan turvaverkkojen oheneminen vaikutti LähiTapiola-ryhmän julkaistuun vuositulokseen. Viime vuonna ryhmän ensimaksutulo vahinkovakuuttamisesta kasvoi 6,2 prosenttia ja riskihenkivakuuttamisesta 4,2 prosenttia. Varainhoidon palkkiotuotot kasvoivat 4,7 prosenttia, ja Seligson & Co nousi Suomen neljänneksi suurimmaksi rahastoyhtiöksi.

Vuosi 2025 oli Suomen taloudelle vaikea: heikko taloustilanne, korkea työttömyys ja geopoliittinen epävarmuus lisäsivät kotitalouksien ja yritysten varovaisuutta.

– Fiksut suomalaiset varautuivat vakuuttamalla, säästämällä ja sijoittamalla. Maksutulomme vahinkovakuuttamisesta kasvoi 6,2 prosenttia ja kysyntä kasvoi myös sijoittamisen palveluille. Elämänturvayhtiönä vastaamme tietysti suomalaisten tarpeeseen varautua, mutta samalla kannamme huolta siitä, mistä tämä tarve kumpuaa. Yhteiskuntaamme on juurtunut näköalattomuuden ilmapiiri, jossa tulevaisuus nähdään riskinä eikä mahdollisuutena, sanoo LähiTapiola-ryhmän pääjohtaja Sari Heinonen tiedotteessa.

Heinosen mukaan talouskasvun puute on suomalaisen yhteiskunnan suurin ongelma, johon ei ole varaa tottua. LähiTapiola kertoi tiistaina sijoittavansa 200 miljoonaa euroa lisää suomalaisiin kasvuyrityksiin. Sijoitukset painottuvat yrityksiin, joiden liikevaihto on vähintään muutama miljoona euroa vuodessa ja joilla on kunnianhimoinen mutta uskottava tavoite nostaa liiketoimintansa uuteen kokoluokkaan. Vuoden 2025 lopulla yhtiöryhmä päätti lahjoittaa lisäksi 5,4 miljoonaa euroa yliopistoille hankkeisiin, jotka edistävät talouskasvua monialaisesti.

– Pyysimme yliopistoja ehdottamaan hankkeita, jotka tukisivat Suomen taloutta ja joille on vaikea saada rahoitusta. Lopulta päädyimme lahjoittamaan kuudelle yliopistolle 900 000 euroa kullekin, Heinonen kertoo.

LähiTapiolan Kasvukipinä-lahjoituksia saavat Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot. Osa hankkeista tukee kasvua nopeasti, osa pidemmällä aikavälillä. Oulun yliopisto käyttää Kasvukipinä-lahjoituksensa innovaatioiden kaupallistamiseen, kun taas Turussa vahvistetaan tulevaisuustutkimusta, joka tukee elinkeinoelämän kykyä ennakoida ja tehdä parempia päätöksiä nopeasti muuttuvassa maailmassa.

– Uskon vahvasti, että Suomi kaipaa uutta ”kasvukolmiota”, jonka kärjet ovat rahoitus, osaaminen ja asenne. Tarvitsemme rahoitusta kasvun kaikkiin vaiheisiin ja erityisesti kasvuyritysten toiminnan skaalaamiseen, jolloin kotimainen yksityinen pääoma on kortilla. Huippuosaaminen syntyy korkeakouluissa, eivätkä aukot yliopistojen rahoitusjärjestelmässä saa sulkea kasvun ovia. Ja lopulta asenne ratkaisee: omistajien on uskallettava kirittää yrityksiä kasvuun ja ilmapiirin ruokittava rohkeaa riskinottoa, pääjohtaja Heinonen painottaa.

LähiTapiola-ryhmä maksoi viime vuonna vahinkovakuutuksista korvauksia 1 015 miljoonaa euroa. Korvausmenot tasaantuivat usean kasvuvuoden jälkeen, ja maksetut korvaukset vähenivät kaksi prosenttia edellisvuodesta. Henkivakuutuksista ryhmä maksoi 393 miljoonaa euroa korvauksia.

– Läntistä Suomea riepotellut Hannes-myrsky muistutti, että tututkin riskit voimistuvat, kun ilmasto muuttuu. Hanneksen lopullinen hinta selviää vasta myöhemmin, mutta korvausten määrällä mitattuna myrsky näyttää nousevan vuosituhannen kolmen suurimman joukkoon, Heinonen sanoo.

Myös yritykset paikkaavat yhteiskunnan ohentunutta turvaverkkoa. Riskienhallinta korostuu, ja henkilöstöä vakuutetaan hanakammin, esimerkiksi laajemmilla terveysvakuutuksilla. Finanssialan tilaston mukaan työnantajan ottamien vapaaehtoisten sairauskuluvakuutusten määrä on kasvanut yli 40 prosenttia vuodesta 2016.

– Olemme nousseet työtapaturmavakuuttamisen markkinajohtajaksi ja kehittäneet palkitsemisen palveluita, jotka tukevat yritysten kykyä pitää kiinni osaavasta henkilöstöstä. Tilanne työmarkkinoilla on vaikea, mutta huippuosaajista kilpaillaan edelleen. Avainhenkilöiden sitouttaminen, henkilöriskeihin varautuminen ja palkitsemisen palvelut kasvavat nopeasti.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)