EU:n maaseuturahoituksen avulla kehitetään maaseutua. Tarjolla on yleishyödyllistä hankerahoitusta sekä yritysrahoitusta maaseudun yritysten käynnistämiseen, kehittämiseen ja investointeihin. Maatiloille rahoitusta on tarjolla muun muassa investointeihin ja neuvontaan.

Varsinais-Suomen elinvoima-, liikenne ja ympäristökeskus rahoitti maaseudun kehittämistä EU:n maatalouspolitiikan rahoituskaudella 2014–2022 yhteensä 175 miljoonalla eurolla. Nyt viimeisetkin hankkeet on saatu maksettua ja on aika arvioida rahoituksen vaikuttavuutta.

Eniten rahoitusta maksettiin maatalouden investointeihin, yhteensä 99 miljoonaa euroa. Maaseudun yritysten hankkeita rahoitettiin 34 miljoonalla ja maaseudun kehittämishankkeita 30 miljoonalla. Nuoren viljelijän aloitustukia maksettiin kahdeksan miljoonaa ja maatilojen neuvontakorvauksia lähes neljä miljoonaa.

Maaseutuyksikön johtava maksatusasiantuntija Stina Abrahamsson on tuloksiin tyytyväinen.

– Varsinais-Suomesta 84 prosenttia on maaseutua. Rahoituksen avulla on saatu tuettua monipuolisesti sekä maatalouden että maaseudun kestävää kehitystä lähes koko maakunnan alueella. Rahoitusta on myönnetty toisaalta miljoonien eurojen rakennusinvestointeihin ja toisaalta ihan pieniin harrastusvälinehankintoihin. Yhteistä kaikille maksetuille hankkeille on se, että ne tekevät Varsinais-Suomesta maaseudusta paremman paikan asua, yrittää ja menestyä.

Maaseudun hanke- ja yritystukia myöntävät myös maaseudun paikalliseen kehittämiseen erikoistuneet Leader-ryhmät. Varsinais-Suomen viidestä Leader-ryhmästä kolmen hankkeet on maksettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta: Leader Varsin Hyvän, Leader Jokivarsikumppaneiden ja I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmän.

Yritystuista suoraan ELY-keskuksesta rahoitettiin 443 hanketta ja Leader-ryhmien kautta 85. Kehittämishankkeista suoraan ELY-keskuksesta rahoitettiin 107 hanketta ja Leader-ryhmien kautta 277. Leader-ryhmillä oli viime kaudella teemahankkeita yhteensä kuusi.

Varsinais-Suomessa toimii myös kaksi muuta Leader-ryhmää. Leader Ravakan myöntämät hankkeet maksettiin Satakunnan ELY-keskuksesta ja Leader Ykkösakselin myöntämät hankkeet Uudenmaan ELY-keskuksesta.

EU:n maatalouspolitiikan rahoituskausi 2014–22 oli poikkeuksellisen pitkä, sillä siihen sisältyi kahden vuoden siirtymäkausi. Siirtymäkaudella 2021–22 saatiin käyttöön myös EU:n elpymisvarat. Elpymis- ja palautumistukiväline oli väliaikainen järjestely, jonka tarkoitus oli auttaa EU:ta selviämään kriisivuosista entistä vahvempana koronapandemian jälkeen.

Varsinais-Suomessa elpymisvaroja käytettiin muun muassa laajakaistahankkeiden rahoittamiseen. Hankkeiden avulla Varsinais-Suomeen rakennettiin yli 600 uutta liittymää, joiden kautta lähes 4 000 maaseudun asukasta pääsi valokuidun päähän. Laajakaistaa vedettiin yhteensä 271 kilometriä – pääasiassa saaristoon.

Rahoituskauden erityisiä painopisteitä Varsinais-Suomessa olivat maa- ja puutarhatalous, elintarvikejalostus, matkailu sekä maaseudun yrittäjyyden tukeminen.

Vuoden alusta maaseuturahoitusta on myönnetty Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta. Rahoituskaudella 2023–27 on myönnetty rahoitusta maaseudun kehittämisen kaikkiin tukimuotoihin Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella jo 122 miljoonaa euroa – ja tukihaku jatkuu edelleen.

Maaseuturahoitusryhmän päällikkö Johanna Mattila toteaa, että isompi toimialue tuo tullessaan entistä vaikuttavampaa maaseudun kehittämistä.

– Asiantuntijamme palvelevat maaseudun kehittämistä tuttuun tapaan koko Lounais-Suomen alueella. Vaikka viraston toimialue laajentui, Varsinais-Suomen ja Satakunnan maaseudun kehittämissuunnitelmien toteutus alueellisine painopisteineen jatkuu EU:n maaseuturahoituskauden loppuun saakka.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)