Vain noin kymmenen prosenttia työelämässä olevista kokee, että tekoäly on lisännyt heidän työnsä kuormitusta tai sen käytön opettelu aiheuttaa heille ahdistusta. Selvä enemmistö ei koe tekoälyä uhkana omalle jaksamiselleen, vaan suhtautuu siihen neutraalisti tai myönteisesti, paljastaa LähiTapiolan Arjen Katsaus -kyselytutkimus.

Tekoäly muuttaa työelämää peruuttamattomasti, ja monet asiantuntija alat ovat murroksessa. On arvioitu, että tekoäly tulee muuttamaan 40–80 prosenttia tietotyöstä.

Työn tuottavuuden parantumisen lisäksi keskustelu tekoälyn vaikutuksista työelämään painottuu usein huoliin työn poistumisesta ja kuormitustekijöiden kasvusta. LähiTapiolan teettämän kyselytutkimuksen perusteella pelot näyttävät kuitenkin koskettavan vain pientä vähemmistöä.

– Tekoäly ei kuormita ihmisiä itsessään, vaan epävarmuutta syntyy, jos työn hallinnan tunne puuttuu. Psykologinen perusturvallisuus rakentuu siitä, että uusia työvälineitä otetaan käyttöön yhdessä ja niiden haltuunottoon tarjotaan riittävästi koulutusta. Uuden äärellä on tärkeää vahvistaa sosiaalisuutta muun muassa yhteiskehittämisellä. Yritysten johdon tehtävänä on luoda selkeä suunta ja edellytykset uuden teknologian käyttöönotolle, sanoo LähiTapiolan työhyvinvointipäällikkö Matti Räsänen tiedotteessa.

LähiTapiolan kyselyn mukaan hieman yli puolet työelämässä olevista (54 %) kertoo käyttävänsä tekoälyä tavalla tai toisella työssään. Tekoäly herättää työssä useammin kiinnostusta kuin huolta. Joka viides (21 %) kertoo innostuvansa uuden teknologian opettelusta, kun taas ahdistusta kokee vain muutama prosentti. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian.

– Tekoälyyn liittyvät haasteet eivät liity itse teknologiaan, vaan siihen, millaiset edellytykset sen haltuunottoon työpaikoilla tarjotaan. Kun oppimiseen on aikaa, tukea ja selkeä suunta, tekoäly näyttäytyy useimmille mahdollisuutena – ei kuormittavana pakollisena työelämän muutoksena, Räsänen toteaa.

Tekoälyn koetaan myös tuovan omaan työhön luvattuja tuottavuushyötyjä. Kolmasosa vastaajista (30 %) arvioi sen lisänneen oman työn tuottavuutta tai jopa keventäneen työkuormaa.

– Tekoäly muuttaa tapaamme käsitellä tietoa. Aivomme kuormittuvat, jos olemme jatkuvassa informaatiotulvassa. Tekoälyä voidaan hyödyntää tehokkaaseen tiedon seulontaan ja käsittelyyn, mikä mahdollistaa keskittymisen asian ytimeen ja jaksaminen paranee. Kun tekoäly otetaan organisaatiossa käyttöön fiksusti, se voi auttaa työn uudelleen ajattelussa ja parantaa tuottavuutta ja työn laatua. Olennaista on tukea hyvällä johtamisella hallinnan tunnetta sekä ihmisten ja organisaation uudistumiskykyä muutoksen keskellä, Räsänen jatkaa.

Luo selkeä suunta ja perusteet: sanoita, mitä hyötyjä tekoälyllä haetaan työhön ja miten käyttöönotto etenee – epämääräisyys syö hallinnan tunnetta.

Rakenna psykologinen perusturvallisuus: ota uudet työvälineet käyttöön yhdessä, kannusta kaikkia tekemään kokeiluja, miten tekoälyä voisi hyödyntää omassa työssä ja käsittele avoimesti epävarmuudet.

Varaa oppimiselle aikaa ja tukea: huolehdi koulutuksesta, arjen sparrauksesta ja siitä, että uuden omaksuminen on osa työtä, ei ”lisätehtävä”.

Johda muutosnopeutta: rytmitä käyttöönotto niin, että kuormitus pysyy hallinnassa – tietotyö on jo muutenkin kognitiivisesti kuormittavaa.

Vahvista resilienssiä ja uudistumiskykyä: tue esihenkilöitä ja tiimejä työn uudelleenajattelussa, yhteiskehittämisessä ja käytäntöjen vakiinnuttamisessa.

Kyselyyn vastasi 1 024 henkilöä 20.–27. helmikuuta. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Kysymykset tekoälystä esitettiin niille 444 vastaajalle, jotka kertoivat olevansa työelämässä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa koko aineiston tasolla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)