Turun yliopiston ja Åbo Akademin historia-aineiden tutkijoiden ja opettajien toimintapäivä veti lähes sadan hengen kävijäjoukon Kansallisarkiston Turun toimipisteelle torstaina protestoimaan Kansallisarkiston uudistuksia ja tekemään tutkimustyötä.

Arkiston tutkijasali täyttyi arkiston avauduttua vauhdilla, kun tutkijat hyödynsivät huhtikuun ainoaa päivää, jolloin arkisto oli auki kaikille. Maaliskuusta alkaen Turun toimipisteen aineistot ovat olleet yleisön käytössä ensisijaisesti digitaalisen toimittamisen mallilla.

Tämä tarkoittaa sitä, että arkistosta voi tilata kerrallaan ilmaiseksi yhden arkistoyksikön, joka digitoidaan noin kahdessa viikossa. Jos asiakas haluaa tilata enemmän yksiköitä, ne maksavat 57,75 euroa kappaleelta. Aineistoja, joihin kohdistuu esimerkiksi tietoturvasyistä käyttörajoituksia, ei kuitenkaan ole mahdollista tarkastella digitoitunakaan kuin arkiston tiloissa. Erikseen anomalla luvan voi saada myös itsepalveluasiointiin viikon kuukaudessa, mutta tilanne on silti huomattava heikennys aikaisempaan verrattuna.

Aamulla ennen arkiston ovien aukeamista puhunut Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen tiivisti uuden mallin ongelman tutkijalle, joka työssään saattaa usein tarvita kymmeniä arkistoyksiköitä.

– Olen asioinut täällä yli 40 vuoden ajan. Edellisellä käynnilläni kävin läpi viisi arkistoyksikköä ja sain tarvitsemani tiedot selville kahdessa tunnissa. Digitaalisen toimittamisen mallilla sama veisi aikaa 2,5 kuukautta – tai maksaisi yli 250 euroa, Vainio-Korhonen kertoo tiedotteessa.

Tilaisuuden järjestäjiin lukeutuva tutkijatohtori Liisa Vuonokari-Bomström muistutti puheenvuorossaan Kansallisarkiston merkityksestä Suomen historiaa ammatikseen tutkiville.

– Meistä ei saa satoja tai tuhansia tutkijasalikäyntejä, mutta ne kymmenet ja sadat tutkijasalikäynnit ovat sitäkin tärkeämpiä, koska niihin perustuu suureksi osaksi täällä tehty tutkimus.

Arkistojen avoimuus koskettaa historian tutkijoiden ja opiskelijoiden lisäksi muun muassa sukututkijoita ja tietokirjailijoita. Turun yliopiston arkeologian professori Georg Haggren muistutti lisäksi, että arkistoja hyödyntävät myös arkeologit, jotka työskentelevät esimerkiksi rakennushankkeiden parissa.

– Tämä vaikuttaa kaupunkirakentamiseen. Jos arkistoon ei pääse, rakentaminen hidastuu. Länsimaiseen demokratiaan kuuluu se, että arkistot ovat avoimia, toisin kuin esimerkiksi entisessä Neuvostoliitossa, Haggren summasi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)