Suomen rakennuskannan ikääntyminen näkyy yhä selvemmin myös vakuutusyhtiöiden arjessa. Yli 60 prosenttia rakennuksista on rakennettu ennen vuotta 1990, ja monissa kohteissa talotekniikka on saavuttamassa monilta osin teknisen käyttöikänsä rajan. Kehitys heijastuu kasvavina vahinkomäärinä, suurempina korvaussummina ja yhä useammin myös asiakkaiden yllätyksenä korvaustilanteissa.

– Me näemme tämän ilmiön hyvin konkreettisesti korvauspalvelussa. Vesivahinkojen ja rikkovahinkojen määrä kasvaa sitä mukaa, kun rakennusten talotekniikka vanhenee, kertoo POP Vakuutuksen palvelujohtaja Tommi Lehmusvirta tiedotteessa.

Putkistojen keskimääräinen käyttöikä on noin 50 vuotta, ja sen ylittäneissä järjestelmissä vuotoriski kasvaa merkittävästi. Vahingot syntyvät usein rakenteiden sisällä ja kehittyvät pitkään huomaamatta.

– Tyypillinen tilanne on se, että vuoto havaitaan vasta, kun vahinko on jo laajalle levinnyt. Korjauskustannukset nousevat nopeasti korkeiksi, ja samalla korvauksissa huomioidaan putkiston ikä ikävähennyksinä, Lehmusvirta kertoo.

Lämmitysjärjestelmien ikääntyminen näkyy suoraan niiden toimintavarmuudessa ja energiatehokkuudessa. Huollon laiminlyönti voi johtaa järjestelmien ennenaikaiseen rikkoutumiseen.

– Moni kiinteistön omistaja ei tunne lämmitysjärjestelmänsä toimintaa riittävästi, eikä huoltoa tilata ajoissa. Se näkyy lisääntyvinä rikkovahinkoina ja turhan korkeina energiakustannuksina, Lehmusvirta toteaa.

Hänen mukaansa modernit ratkaisut, kuten uusiutuvaan energiaan perustuvat järjestelmät, tarjoavat merkittäviä säästöjä ja parantavat energiatehokkuutta.

Ilmanvaihtojärjestelmän säännöllinen huolto on keskeistä terveellisen sisäilman kannalta. Suodattimien vaihdot ja kanaviston tarkastukset jäävät kuitenkin usein tekemättä.

– Ilmanvaihto on yksi yleisimmistä sisäilmaongelmien taustatekijöistä. Jos järjestelmää ei huolleta, se voi alkaa tuoda epäpuhtauksia rakenteista sisäilmaan, Lehmusvirta varoittaa.

Rakennuksen ja talotekniikan ikä vaikuttavat olennaisesti vakuutuskorvauksiin erityisesti rikko- ja vuotovahingoissa, joissa sovelletaan ikävähennyksiä. Vakuutuksenottajat eivät aina ole perehtyneet etukäteen siihen, kuinka suuria vuosittaiset vähennykset esimerkiksi rikkoutuneesta vesiputkesta ovat tai kuinka suuri omavastuuosuus koko vahingon korjauskustannuksista lopulta muodostuu.

– Kiinteistön järjestelmien ikää ei aina tiedosteta. Tämän vuoksi ikävähennysten vaikutus korvauksiin tulee vahingon sattuessa monelle harmillisena yllätyksenä ja kasvattaa omavastuuosuutta merkittävästi, Lehmusvirta toteaa.

Talotekniikan asiantuntijoiden mukaan suuri osa vahingoista olisi ehkäistävissä oikea-aikaisilla huoltotoimenpiteillä ja aktiivisella seurannalla.

– Pienetkin poikkeamat, kuten vuotavat vesikalusteet tai sähkölaitteiden häiriöt, kannattaa ottaa vakavasti. Ajoissa tehty huolto on aina edullisempi vaihtoehto kuin vahinkojen korjaaminen jälkikäteen, Lehmusvirta muistuttaa.

Kiinteistöjen arvon ja turvallisuuden säilyttäminen edellyttää suunnitelmallista kunnossapitoa. Huoltotoimien laiminlyönti voi johtaa merkittäviin taloudellisiin ja toiminnallisiin riskeihin pitkällä aikavälillä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)