Alle 18-vuotiaiden määrä laski ensimmäistä kertaa Suomen itsenäisyyden aikana alle miljoonan. Huhtikuun lopussa alle 18-vuotiaita oli 999 232.

Suomen väkiluku oli ennakkotietojen mukaan huhtikuussa 5 650 152. Tammi–huhtikuussa väestön määrä laski 2 729 hengellä.

Suomessa vakinaisesti asuvista alaikäisistä poikia oli 51 prosenttia ja tyttöjä 49 prosenttia. Kotimaisia kieliä eli suomea, ruotsia ja saamea puhui 857 156 eli 86 prosenttia alaikäisistä. Vieraskielisiä oli 142 076 eli 14 prosenttia.

– Alle 18-vuotiaiden määrä oli Suomessa suurimmillaan 1960-luvun alkuvuosina. Tuolloin Suomessa asui lähes 1,6 miljoonaa alaikäistä. Noin joka kolmas väestöön kuulunut henkilö oli alle 18-vuotias, yliaktuaari Markus Rapo kertoo tiedotteessa.

– Pitkällä aikavälillä alle 18-vuotiaiden määrän lasku on siis ollut huomattava. Vielä 80-luvun alussakin neljännes Suomen väestöstä oli 0–17-vuotiaita. Huhtikuun lopussa alaikäisiä oli enää vajaat 18 prosenttia väestöstä, yliaktuaari Joonas Toivola sanoo.

Alle 18-vuotiaiden määrän laskun taustalla on laskenut syntyvyys.

– Maahanmuutto on osaltaan kasvattanut alle 18-vuotiaiden määrää, mutta se ei riitä paikkaamaan syntyvyyden laskusta aiheutuvaa vähenemistä, Toivola toteaa.

Tammi–huhtikuussa syntyi ennakkotietojen mukaan 15 423 lasta, mikä on 844 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuolleita oli 20 794 eli 356 enemmän kuin vastaavana ajanjaksona 2025.

Ulkomailta muutti Suomeen alkuvuoden aikana 13 018 henkilöä, kun Suomesta muutti pois 10 402 henkilöä. Maahanmuutto väheni 1 454 henkilöllä ja maastamuutto kasvoi 5 968 henkilöllä edellisvuoteen verrattuna.

Erityisesti Viroon suuntautunut maastamuutto lisääntyi selvästi. Taustalla on Suomen ja Viron välinen valtiosopimus väestörekisteritietojen vaihdosta, jonka myötä henkilöllä voi olla vakinainen osoite rekisteröitynä vain yhteen maahan. Tämä tarkentaa rekisteritietoja ja näkyy myös muuttotilastoissa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)