Saarekkeen ikkunassa on esillä mynämäkeläisen Hilkka Sunin tekemiä asuja sekä Hilja Rindellin ja hänen sukunsa esineitä ja valokuvia. Ikkunanäyttely on osa Mynämäen museolla esillä olevaa Kaikista kauneimman kankaan – Mynämäen ompelijat -näyttelyä, joka kertoo mynämäkeläisistä ompelijattarista.

Näyttelyn avajaisia vietetään Mynämäen museolla keskiviikkona 27. toukokuuta kello 13 alkaen. Näyttely on esillä sekä museossa että Saarekkeessa elokuun loppuun asti.

Saaren kartanon Saarekkeen Kaikista kauneimman kankaan -ikkunanäyttely on kunnianosoitus naisten työlle ja käsityötaidoille. Samalla se on kolmen sisaruksen, Paula Stenin, Pirkko Pirin ja Riitta Rindellin, kiitos isänsä äidille Hilja Rindellille.

Saarekkeen ikkunan mallinukkien yllä olevat vaatteet ovat Hilkka Sunin 1980-luvulla Pirkko Pirille mittatilaustyönä ompelemia. Mynämäkeläinen Hilkka Suni on ommellut vaatteita lähipiirilleen oman työnsä ohella.

Hilja Rindell (1896–1964) oli mynämäkeläinen kotiompelijatar, joka kiersi ompelemassa vaatteita Mynämäen ja lähikylien alueella. Hänet haettiin kotoaan Rahkolasta töihin niin Askaisiin kuin muuallekin lähialueella.

– Hilja oli myös pitokokki, ja hänet haettiin häitä valmistelevaan taloon kaksi viikkoa ennen häitä. Ensimmäisen viikon aikana hän ompeli morsiamen hääpuvun, ja toisen viikon aikana hän valmisti häihin tulevat ruoat, kertoo Hiljan lapsenlapsi Pirkko Piri tiedotteessa.

Hilja teki vaatteet myös perheelleen, ja poikansa lapsille hän ompeli muun muassa uusia talvitakkeja aikuisten takeista.

– Sodan jälkeen kaikesta oli pulaa eikä kankaita ollut saatavilla, joten Hilja teki neljän lapsenlapsensa takit aikuisten vanhoista takeista. Saumat ratkottiin auki, kangas käännettiin ja prässättiin ja muokattiin lapsille sopiviksi takeiksi. Hilja teki myös takkeihin sointuvat lakit, kertoo Paula Sten.

Käsityöt ja käsityötaito ovat kulkeneet pitkään suvussa. Hiljan äiti Matilda Rindell oli monitaituri, joka keräsi rohtoja ja kävi parantamassa kyläläisiä. Matilda toimi 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa myös lastenpäästäjänä eli kätilönä. Hän oli niin ikään kotiompelijatar ja opetti tyttärensä Hiljan ammattiin. Matildan juuret olivat Mynämäessä, Munnuisten Torkolassa, joka on nykyisin museoaluetta.

Hiljan pojantyttäret kuvaavat Hiljaa sitkeäksi, ahkeraksi ja voimakastahtoiseksi, hieman äkkipikaiseksikin naiseksi. Hän oli vikultantti eli ketterä ja hyvin aikaansaapa. Hilja opetti lapsenlapsilleen käsitöitä jo pienestä pitäen. Lasten töitä olivat muun muassa matonkuteiden tekeminen ja ompelusten yliluottelu eli huolittelu, jolla siistittiin kankaan leikatut reunat, jotta ne eivät rispaantuneet tai purkautuneet käytössä ja pesussa. Isoäiti opetti lapsille jo varhain myös ompelukoneen käyttöä.

Ikkunassa olevan kastemekon Hilja Rindell ompeli 70 vuotta sitten poikansa tyttärelle Riitalle. Kastemekosta näkyy Hiljan työn tarkkuus ja hänen kauniin käsialansa.

Näyttelyssä voi tutustua myös Rindellin suvun historiaan esillä olevien tavaroiden ja valokuvien avulla. Ihastuttava vanha nukke on Rindellin perheen nuorimman siskon Riitan Helsingin kummeiltaan saama kummilahja, joka herätti aikoinaan kateutta ja ihastelua niin sisaruksissa kuin ystävissäkin.

Saarekkeen ikkunassa nähtävät vaatteet ovat osa Mynämäen museon (Keskuskatu 19, Mynämäki) Kaikista kauneimman kankaan -näyttelyä. Se kertoo eräiden nykyisen Mynämäen kunnan alueella asuneiden koti- ja ammattiompelijoiden elämäntarinoita.

Ompelijan ammatti oli keskeinen osa arkea ennen teollisen vaatetuotannon yleistymistä. Tuolloin maaseudulla lähes kaikki vaatteet valmistettiin mittatilaustyönä. Ompelijan työ edellytti tarkkuutta, kärsivällisyyttä sekä hyvää materiaalien tuntemusta. Monet ompelijat työskentelivät kiertävinä käsityöläisinä, asuen asiakkaiden luona muutamista päivistä viikkoihin. He kulkivat paikasta toiseen asiakkaiden kyydillä, oma ompelukone mukanaan. Toiset ompelijat taas tekivät työtä kotonaan, jossa erillistä työhuonetta ei aina ollut.

Saaren kartano on Koneen Säätiön ylläpitämä kansainvälinen taiteilija- ja tutkijaresidenssi Mynämäellä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)