Pyhäjärvi-instituutti järjestää alkukesällä työnäytöksiä peltolohkojen maanparannustöistä Paimiojoen, Aurajoen ja Kemiönsaaren valuma-alueilla. Hankkeen asiantuntijat ovat tarkastaneet uomia laajasti viime syksyn ja talven aikana.

– Työnäytöksissä tehdään pellon tasausta, jankkurointia ja vesitalouden parantamistoimia. Olen itse paikan päällä kertomassa, miksi ja miten peltolohkoilla tehdään näitä pellon kuntoa parantavia töitä. Työnäytösten ajankohdat eivät ole vielä täysin selvät, koska ne riippuvat viljelijöistä, pellon kunnosta ja urakoitsijoiden aikatauluista. Joka tapauksessa ne tehdään toukokuun lopun ja heinäkuun alun välisenä aikana, selventää Pyhäjärvi-instituutin asiantuntija ja itsekin maanviljelijä Jari Ruski.

Työnäytösten ajankohdat ja sijainnit tulevat Pyhäjärvi-instituutin ja Elinvoimakeskuksen nettisivuille. Tietoa saa myös alueiden valuma-aluekoordinaattoreilta sekä somesta ja sähköpostitiedotuksesta.

Työnäytökset ovat osa Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen Pyhäjärvi-instituutilta tilaamaa Uomakohtaisen maatalouden vesiensuojeluprosessi -hanketta, joka kestää tämän vuoden loppuun. Hanke on osa hallituksen Saaristomeri-ohjelmaa, jossa halutaan poistaa Saaristomeren valuma-alueen maatalous Itämeren suurkuormittajien listalta.

Ruski kertoo, että näytökset eivät ole vain viljelijöille.

– Paikalle voi tulla, jos on esimerkiksi kaupungissa ihmetellyt lähiojan veden kuntoa. Työnäytökseen ovat tervetulleita kaikki erityisesti peltojen kunnosta ja Saaristomeren tilasta kiinnostuneet.

Elinvoimakeskus valitsi viime vuonna hankkeen alueet, ja tiedotti niiden alueella olevia viljelijöitä tulevasta hankkeesta.

– Viljelijät ovat tulleet innostuneesti mukaan hankkeeseen, koska heitä kiinnostaa tietää, miten omaa peltoa voisi parantaa. Erityisesti selkeät toimenpide-ehdotukset kiinnostavat viljelijöitä. Pellon kunnon parantaminen lisää viljeltävyyttä, ja siten myös viljelijän taloudellista tilannetta.

Jari Ruski kollegoineen on tehnyt viime syksyn ja talven aikana suurimman osan hankkeesta valmiiksi. He kävivät läpi kaikkien hankkeeseen valittujen uomien alueet. Hankealueeseen kuuluu 56 lohkoa noin 360 hehtaarin alalta.

– Esimerkiksi erilaiset digitaaliset karttaohjelmat eivät näytä uoman todellista tilannetta. Se voi olla täysin päinvastainen, kuin mitä tietokoneohjelmat näyttävät. Toimistossa todellisuus ei havainnollistu, vaan on mentävä paikan päälle tarkastamaan tilanne. Tästä on tullut koko hankkeen punainen lanka.

Pyhäjärvi-instituutin asiantuntijat ovat tehneet peltolohkoille maanhoitokortit, joissa on viljelijälle toimenpide-ehdotuksia maan kunnon parantamiseksi. Lohkon kunnon mukaan, toimenpiteiksi ehdotetaan esimerkiksi vesitalouden parantamista, viljelyn monipuolistamista, välikasvien käyttöä tai maanparannusaineiden käyttöönottoa.

Eeva Mäkinen