Perustoimeentulotuen perusosaa alennettiin yhteensä 5 700 saajalta huhtikuussa. Helmikuussa voimaan tulleen lainmuutoksen merkittävimpiä seurauksia on se, että toimeentulotuen varassa olevia asiakkaita on onnistuttu ohjaamaan kokoaikatyön hakijoiksi ja toimeentulotukeen nähden ensisijaisille tuille. Toinen keskeinen seuraus on se, että alentamiset ovat aiempaa suurempia: lähes kaikilla 50 prosenttia.

Helmikuun alussa tuli voimaan toimeentulotukilain muutos, joka lisäsi tuen velvoittavuutta ja tiukensi tuen saamisen ehtoja. Uudistus ohjaa asiakkaita hakemaan toimeentulotukeen nähden ensisijaisia tukia ja ilmoittautumaan kokoaikatyön hakijaksi tuen perusosan alentamisen uhalla. Keskeinen tavoite on saada toimeentulotuen asiakkaat ensisijaisten tukien ja palvelujen piiriin.

Perusosaa voidaan nyt alentaa 50 prosentilla, jos asiakas ei kehotuksesta huolimatta ilmoittaudu kokoaikatyön hakijaksi työllisyyspalveluihin ja hae hänelle kuuluvia ensisijaisia tukia. Perusosaa voidaan alentaa 20 tai 40 prosentilla, jos asiakas menettää oikeutensa työttömyystukeen karenssin vuoksi.

Alkuvuonna Kela antoi tällaisia kehotuksia paljon: alustavien tietojen mukaan helmikuussa kehotuksen sai 9 000 henkilöä, maaliskuussa 20 000 henkilöä ja huhtikuussa 10 000 henkilöä.

Huhtikuussa Kela jätti alentamatta perusosaa 11 500 asiakkaalta, jotka olivat saaneet kehotuksen aikaisemmin. Taustalla on yleensä se, että asiakas aktivoitui lainmuutoksen tavoitteen mukaisesti työnhakuun tai korjasi muun laiminlyöntinsä ajoissa, annettu määräaika ei ollut vielä kulunut umpeen tai alentaminen katsottiin kohtuuttomaksi.

– Perusosan alentaminen on asiakkaalle todella haastava tilanne. Me Kelassa haluamme auttaa asiakkaita siinä, että he voisivat noudattaa lain asettamia velvoitteita ja että alentamisilta vältyttäisiin mahdollisimman usein. Erityisen huolissamme olemme lasten elatuksen vaarantumisesta ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevista, sanoo Kelan toimeentulotuen osaamiskeskuksen päällikkö Tomi Ståhl tiedotteessa.

Perusosaa voidaan alentaa vain, jos se ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämää välttämätöntä toimeentuloa ja jos alentamista ei voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Tämä arvioidaan jokaisen asiakkaan kohdalla erikseen. Alle 18-vuotiaiden perusosaa ei alenneta.

Huhtikuussa toimeentulotuen perusosaa alennettiin yhteensä noin 5 700 saajalta, mikä vastaa 3,5:tä prosenttia kaikista työikäisistä tuensaajista. Vuotta aiemmin perusosaa alennettiin noin 4 100 henkilöltä eli 2,6 prosentilta työikäisistä saajista. Alentamiset lisääntyivät hieman sekä lukumääräisesti että suhteellisesti.

Huhtikuussa toimeentulotuen perusosaa alennettiin 50 prosentilla noin 5 500 saajalta, kun 20 ja 40 prosentin alentamisia tehtiin yhteensä vain noin 180 saajalle. Ennen lainmuutosta perusosaa voitiin alentaa vain 20 tai 40 prosentilla ja yleisimmin työnhaun laiminlyönnin perusteella.

– Huhtikuun luvut heijastavat toimeentulotukilain muutosta, joka velvoittaa Kelaa perusosan alentamiseen tai vähintään sen harkitsemiseen aiempaa useammassa tapauksessa. Perusosan alentaminen puolella on myös aiempaa ankarampi sanktio, sanoo Kelan tutkija Tuija Korpela.

Valtaosa (85 %) alentamisista on tehty sen vuoksi, että asiakas ei ole ilmoittautunut kokoaikatyön hakijaksi työllisyyspalveluihin siitä huolimatta, että hänellä on velvollisuus tehdä niin. Pienemmässä osassa tapauksista (17 %) alentamisen peruste on, että asiakas ei ole hakenut ensisijaista tukea, esimerkiksi työttömyysturvaa tai asumistukea. Perusteita voi olla samalla henkilöllä useampi.

– Toistaiseksi alentamisia on ollut vähemmän kuin ennakoimme. On kuitenkin todennäköistä, että muun muassa työvoimapoliittisiin laiminlyönteihin perustuvien alentamisten määrä kasvaa, Ståhl arvioi.

Alentaminen koskee vain toimeentulotuen perusosaa, ei esimerkiksi toimeentulotuessa korvattuja asumismenoja tai terveysmenoja, eikä muita tukia.

Yksin asuvalla toimeentulotuen täysi perusosa on 578,43 euroa kuukaudessa. Perusosan määrä on 50 prosentilla alennettuna 289,22 euroa kuukaudessa eli 9,64 euroa päivässä. Tämän summan pitäisi riittää muun muassa ruokaan, päivittäistavaroihin, vaatteisiin, paikallisliikenteen käyttöön sekä puhelin- ja internet-kuluihin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)