Ruskolta 50 vuotta sitten kadonneen Mirja Paavilaisen kohtalo on edelleen mysteeri. Näin summaa rikosylikomisario Jari Riiali Lounais-Suomen poliisista. Tutkinta avattiin viime vuonna Aamusten uutisoinnin seurauksena (4.2.2025).

Tähän asti ketään ei ole kuultu rikoksesta epäiltynä.

– Toistakymmentä ihmistä kuultiin vuosi sitten, mutta kyllähän siellä ihmisillä oli muistissa aika paljonkin aukkoja.

Aamuset on jatkanut tiedonkeruuta ja toimittanut aineistoa tarvittaessa poliisille. Tietoja on käsitelty kokouksessa kuluvan toukokuun aikana.

– Äkkiä niitä motiiveja löytää, jos lähdetään miettimään, mutta tällä hetkellä ei ole syytä tehdä uusia toimenpiteitä, Riiali kommentoi.

Aamusten tietojen mukaan turkulaisen vaateliikkeen Toppolinon yrittäjiä kuultiin vuosi sitten. Toinen liikkeistä sijaitsi vastapäätä Paavilaisen käymää Turun Suomalaista Yhteiskoulua (TSYK) Tuureporinkadulla, toinen 1970-luvulla myös Humalistonkadulla.

Tavoitimme jälkimmäisen yrittäjän, joka vahvistaa tietojen pitävän paikkansa. Hän kertoo poliisin yhteydenoton olleen yllätys.

– Ilmeisesti Mirjan ystävättäret ovat käyneet Tuureporinkadun liikkeessä. En tiedä, onko Mirja käynyt, yrittäjä suostuu kommentoimaan nimettömänä.

Vaikka yrittäjä liikkui samoissa paikoissa kuin Mirja, ei hän kertomansa mukaan muista häntä.

– Näin pitkän ajan jälkeen ei ole helppo muistaa, keitä on tavannut. Totta kai poliisi selvittää kaiken.

Mirja poistui kotoaan sunnuntaina 28.maaliskuuta 1976 saatuaan puhelun, josta Aamuset kertoi julkisuuteen joulukuussa 2024. Mirjan äiti oli kertonut puhelusta Anette Ekmanille, joka on vuosikymmeniä miettinyt, mitä hänen ystävälleen tapahtui.

Vuotta ennen Mirjan katoamista yrittäjä oli avioitunut ja ostanut asunnon Härkämäestä.

– Kun sanoin, etten muista Mirjaa, niin silloin vaimo asui Ruskon suunnalla. Me usein käytiin hänen vanhempien tykönä siellä rivitaloalueella. Kävin aktiivista mielikuvakatsausta, jos muistaisin jotain, yrittäjä kertoo.

Yrittäjä sanoo lähettäneensä poliisille myös kuvia autoistaan.

– Totta kai ne haluaa kysyä kaiken, ei siinä ole mitään pahaa. Se on heidän hommansa. Kerroin vilpittömästi poliisille, mikä auto mulla on ja muuta.

Haluatko kertoa, millaisesta autosta on kyse?

– Se oli hopeanharmaa coupe-mallinen Mersu. Ei sitä löytynyt enää rekisteritiedoista. Se oli varmaan 1976 loppuvuodesta tai seuraavana vuonna, kun vaihdoin uuteen Renaultiin.

Liikkeet eivät olleet auki Mirjan katoamispäivänä, sillä tuolloin sunnuntaiaukiolo oli laitonta. Tuureporinkadulla yrittäjä kertoo asioineensa arkisin vasta sulkemisajan jälkeen, vietyään sinne nahkatakkeja korjaukseen. Tällöin hän ei kohdannut asiakkaita lainkaan.

Turun yöelämässä ja etenkin kauppakorkean KY:ssa yrittäjä kävi ”tosi usein”. Se oli myös Mirjan suosikkidisko.

– En muista Mirjaa sieltä, tuskin montakaan. Siellä oli halpaa kaljaa ja kännäämistä. En silti koskaan räyhännyt. Olin enemmän kiinnostunut neitokaisista. Oltiin pienessä hiprakassa, niin ei muista keitä on tavannut. Erittäin mielenkiintoinen juttu kyllä.

Varsinais-Suomen metallinetsijöihin kuuluva Rami Suovanen on kartoittanut maastoa Mirja Paavilaisen katoamispaikan lähellä Ruskon hiekkakuopilla tänä keväänä. Häntä on kiinnostanut poliisin vuonna 2013 talteen ottamien kenkien alue Harjutien päässä.

– En ole halunnut tehdä sen enempää haloota tästä, mutta voisi sinne mennä isommalla porukalla, jos vapaaehtoisia riittää. Koskaan ei tiedä, mitä löytyy.

Metsä sijaitsee alle kilometrin päässä Paavilaisen kodista. Alue on haastava, sillä siellä on vääntyneitä rautanauloja ja ”uudemman ajan roskaa”.

Ruskolaisella Suovasella on kahdeksan vuoden kokemus metallinetsinnästä. Hän on tehnyt paljon taustatyötä Paavilaisen tapaukseen liittyen voidakseen auttaa.

– Mulla on nytkin historiallinen ilmakuva vuodelta 1963 auki tässä näytöllä. Se on harmi, että seuraava on vasta vuodelta 1995. Mutta kyllä tästä tie on mennyt lähelle kenkien löytöpaikkaa.

Poliisi ei saanut erotettua DNA:ta 70-luvun kengistä, joista toinen oli miehen malli. Kengät on hävitetty, mutta dokumentaatio on tallessa.

Paavilaisen kotia ja pihapiiriä on vuosi sitten tutkittu koiran avulla, sillä tätä rutiinitoimenpidettä ei tehty 1970-luvulla. Tutkinnanjohtaja Jari Riiali kuitenkin kertoo, ettei Aamusiin yhteyttä ottaneen lukijan havainto poliisikaksikosta ja -koirasta Ruskon hiekkakuopilla viime kesänä liity Paavilaisen tapaukseen.

– Hiekkakuopilla on toki voinut olla ihan mikä vaan etsintätehtävä tai ulkoilutus. Viimeisen vuoden aikana hiekkakuopilla ei ole käyty ainakaan tämän tutkinnan osalta.

Poliisilla ei ole myöskään antaa kohdennusta metallinetsijöille.

– Totta kai maanomistajan luvalla voi etsintää harrastaa. Ei ole estettä meidän puolesta. Toki, jos joku jotain löytää, mikä voisi liittyä juuri Mirjan tapaukseen, toki poliisia tämä kiinnostaa.

Suovanen kertoo, ettei sellaisia osumia ole tullut kahdella hakukerralla.

– Tuskin mitään löytyykään, mutta ei se mikään mahdottomuus ole. Lukemani mukaan Paavilaisella oli kadotessaan vain vähän vaatteita yllään, joten osuma voisi olla jokin metallinen esine vaatteista.

Jos sinulla on tietoa Mirja Paavilaisen katoamiseen liittyen, ota yhteyttä aamuset@aamuset.fi tai vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi.

Eveliina Portnoj