Kesänviettäjiä saattaa häiritä päivittäisiä askareitaan suorittavien hyönteisten touhukas pörinä. Kun ihminen turvautuu yleisesti käytettyyn Thermacell-karkottimeen nauttiakseen kesästä ilman häiriöitä, laite suihkuttaa ilmaan höyrystettyä pralletriinia muodostaen 20 neliömetrin suoja-alueen hyttysiltä ja muilta hyönteisiltä.

Esimerkiksi tarhamehiläisten ei ole todettu karttavan höyrystintä. Höyrylle altistuminen on sattumanvaraista. Pralletriinin vaikutuksista on saatu huolestuttavia tutkimustuloksia pölyttäjien suuntavaistoon.

Turun ja Oulun yliopistojen tekemässä Thermacell-tutkimuksessa mukana ollut Turun yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Kimmo Kaakinen on perehtynyt pölyttäjiin, etenkin kontukimalaisiin.

Kimalaiset tunnistaa raidoistaan, mutta raidallisia ovat monet muutkin hyönteiset. Hyvä muistisääntö on, että kimalainen on pörröinen, eli sillä näyttää olevan kokoturkki. Mehiläisillä on puoliturkki, ampiainen on kokonaan turkiton ja kukkakärpänen on pistiäisiä muistuttava kärpänen.

– Pro gradu -työni (2021) käsitteli hyönteispölytyksen vaikutusta värimorsinko-kasvin siementuottoon ja siementen laatuun. Kiinnostuin kimalaisista, koska ne ovat, kuten muutkin pölyttäjähyönteiset, vähentyneet koko maailmassa. Syinä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos ja torjunta-aineet, Kaakinen sanoo.

– Väitöksessäni (2025) osoitin, että yleisesti käytetty rikkakasvien torjunta-aine glyfosaatti voi vaikuttaa haitallisesti tärkeisiin pölyttäjiin, kimalaisiin. Se vaikuttaa oppimiskykyyn, muistiin ja suolistomikrobistoon ja voi heikentää kimalaisten elinvoimaisuutta ja pölytystoimintaa. Glyfosaatti on kasvimyrkky, josta EU:ssa vallitsee konsensus, ettei se ole myrkkyä, Kaakinen sanoo ja toivoo lisää tutkimusta.

Kaakiselle on neljän tutkimusvuoden aikana muodostunut tunneside etenkin kimalaisiin. Hän antaakin kotipihojen ja parvekkeiden hoito-ohjeita kimalaisten ja muiden pölyttäjien näkökulmasta.

– Tärkeitä on, että pölyttäjille on tarpeeksi ruokaa eli kukkivia kasveja. Hyvä keino on jakaa puutarha sektoreihin, ihmisten ja hyönteisten alueisiin. Ihmisen silmää miellyttävät sileät nurmet eivät tarjoa hyönteisille ruokaa eivätkä suojaa. Kukkien valinta on tärkeää, sillä pitkälle jalostetut kasvit eivät hyödytä pölyttäjiä toisin kuin esimerkiksi vaikka voikukka. Kukkavalinnassa on kiinnitettävä huomio eri lajeihin niin että kukintaa on pitkin kesää.

– Kimalaiskuningattaret heräävät aikaisin ja tarvitsevat ravintoa, jota saa helposti pajuista, joten kannattaa jättää pajupuskat leikkaamatta. Vanha tapa laittaa sokerivettä lautaselle hyönteisten ilahduttamiseksi tuo kyllä pölyttäjiä lautaselle, mutta se on niille tautipesä, Kaakinen varottaa.

Kaakinen on kiertänyt kouluissa kertomassa tutkimuksistaan. Hän tunnustautuu optimistiksi ja sanoo, että pölyttäjäkato on ihan hyvä termi, mutta maailmanlopun kuvastoa hän ei halua levittää. Sen sijaan tarvitaan lisää tutkimusta ja tietoa. Hän suosittelee nuorille biologian opintoja luonnonsuojelunkin näkökulmasta.

Merja Marjamäki