Tekoäly ei ole ainakaan vielä syrjäyttänyt hakukonetta suomalaisten ensisijaisena väylänä tiedonhakuun. Viestintätoimisto Riannon teettämän tuoreen kyselyn mukaan suomalaiset suuntaavat edelleen useimmiten ensin hakukoneeseen, kuten Googleen, kun he etsivät tietoa aina ruokaresepteistä terveystietoon ja remonttiohjeista sijoittamiseen.

Raja hakukoneen ja tekoälyn välillä on kuitenkin jo hämärtynyt. Esimerkiksi Google tarjoaa nykyään hakuihin tekoälyn tuottaman yhteenvedon osana hakutulosta. Kyselyn tulokset kertovatkin ennen kaikkea siitä, mihin suomalainen menee ensimmäiseksi etsimään vastausta: hakukoneeseen vai suoraan erilliseen tekoälypalveluun.

Kyselyssä vastaajilta kysyttiin, mistä he ensisijaisesti hakevat tietoa liittyen esimerkiksi ruokaresepteihin, matkareitteihin, treeniohjelmiin, terveystietoon ja lakiasioihin. Vastausvaihtoehtoina olivat tekoäly, hakukone kuten Google, yritysten verkkosivut, sosiaalinen media ja jokin muu lähde.

Erot ovat paikoin valtavia. Ruokareseptiä lähtee etsimään ensisijaisesti hakukoneesta 69 prosenttia suomalaisista ja suoraan tekoälypalvelusta seitsemän prosenttia. Matkareiteissä luvut ovat lähes samat: hakukoneeseen suuntaa 68 prosenttia ja tekoälypalveluun seitsemän prosenttia. Kasvien hoidossa hakukoneen valitsee 63 prosenttia ja tekoälyn 15 prosenttia.

– Suomalaiset eivät ole kirjoittamassa kuolinilmoitusta perinteiselle Google-haulle, mutta Googlekaan ei enää ole entisensä. Hakukoneeseen meneminen nykyään tarkoittaa sitä, että ensimmäisen vastauksen antaa hakukoneen oma tekoäly. Kysely kertoo ennen kaikkea siitä, mistä suomalainen aloittaa tiedonhakunsa, ja siinä hakukone on edelleen ylivoimainen ykkönen, sanoo viestintätoimisto Riannon toimitusjohtaja Riitta Auvinen tiedotteessa.

Vaikka tekoäly jää kaikissa kysytyissä aiheissa hakukoneen taakse, sen käytössä näkyy kiinnostava painotus. Suosituimpia tekoälyltä ensisijaisesti haettavia tietoja ovat kasvien hoito, jota tekoälyltä etsii 15 prosenttia suomalaisista, sekä treeniohjelmat, terveystieto ja lakiasiat, joissa osuus on noin 14 prosenttia. Remontti- ja siivousohjeissa sekä talous- ja sijoitusneuvoissa tekoälyn osuus on noin 11 prosenttia.

Kaikkein vähiten suomalaiset turvautuvat tekoälyyn etsiessään elokuva-, teatteri- tai konserttivinkkejä. Vain viisi prosenttia valitsee tekoälyn ensisijaiseksi tietolähteekseen. Hakukoneeseen turvautuu 49 prosenttia, suoraan yritysten verkkosivuille menee 20 prosenttia ja sosiaaliseen mediaan 11 prosenttia.

– Tekoäly näyttää löytäneen oman tonttinsa neuvonantajana. Siltä kysytään asioita, joissa ei välttämättä kaivata vain linkkiä oikeaan paikkaan vaan selitystä, neuvoa tai omaan tilanteeseen sovitettua vastausta, Auvinen tulkitsee.

Kyselyn yllättävimpiä havaintoja on se, missä asioissa suomalaiset ovat valmiita turvautumaan tekoälyyn. Terveys- ja lakitietoa hakee tekoälyltä ensisijaisesti noin 14 prosenttia suomalaisista. Ruokaresepteissä vastaava osuus on vain seitsemän prosenttia ja matkareiteissä niin ikään seitsemän prosenttia.

Samaan aikaan kyselyn toinen tulos paljastaa ristiriidan: 55 prosenttia suomalaisista kertoo välttelevänsä tekoälyn käyttöä, koska pelkää sen antavan virheellistä tietoa.

– Tässä on aikamoinen ristiriita. Pelkäämme tekoälyn antavan väärää tietoa, mutta olemme silti valmiimpia kysymään siltä terveydestä ja lakiasioista kuin esimerkiksi ruokareseptistä. Väärällä pastareseptillä voi mennä illallinen pilalle. Väärällä terveys- tai lakineuvolla seuraukset voivat olla aivan toista luokkaa, Auvinen huomauttaa.

Ruokareseptit ovat hakukoneen vahvinta aluetta: 69 prosenttia hakee reseptinsä ensisijaisesti hakukoneesta. Tekoälyn osuus jää seitsemän prosenttiin.

– Tekoäly osaa suunnitella viikon ruokalistan jääkaapin jämistä, mutta suomalainen googlaa edelleen makaronilaatikkonsa. Uudet työkalut tulevat nopeasti, mutta ihmisten tavat muuttuvat hitaammin, Auvinen sanoo.

Talous- ja sijoitusneuvot poikkeavat muista aiheista. Niissä hakukoneen osuus jää 36 prosenttiin, mikä on kysytyistä aiheista selvästi vähiten. Tekoälyyn suomalaiset eivät kuitenkaan siirry: vain 11 prosenttia valitsee sen ensisijaiseksi lähteeksi. Sen sijaan 31 prosenttia hakee tietoa ”jostain muualta” ja 19 prosenttia suoraan yritysten verkkosivuilta.

– Raha näyttää olevan alue, jossa suomalainen ei luota sokeasti hakukoneeseen, mutta ei myöskään juokse tekoälyn syliin. Mitä enemmän päätöksessä on pelissä, sitä tarkemmin näyttää kiinnostavan myös se, mistä neuvo tulee. Talous- ja sijoitustietoa haetaan esimerkiksi luotettavina pidetyiltä asiantuntijoilta ja alan medioista, Auvinen arvioi.

Viestintätoimisto Riannon tekoälykyselyn toteutti Bilendi Oy:n M3 Panel 20.–24. elokuuta. Kyselyyn vastasi tuhat täysi-ikäistä suomalaista. Otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)