Myrskyt ja kovat tuulet ovat osuneet etupäässä läntisen Suomen metsiin 2020-luvulla. Pohjanmaa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa ja Satakunta ovat kärsineet myrskytuhoista pahiten suhteutettuna metsäpinta-alaan.

Suomen metsäkeskukseen on tullut ilmoituksia yksityismetsissä myrskytuhojen vuoksi tehtävistä hakkuista noin 182 000 hehtaarilta tällä vuosikymmenellä. Se on noin 1,4 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta. Viime vuosina myrskytuhohakkuita on ilmoitettu tehtäväksi yksityismetsissä keskimäärin noin 20 000 hehtaarilla vuosittain.

Pahiten myrskyt ja kovat tuulet ovat kurittaneet Pohjanmaan maakuntien sekä Satakunnan yksityismetsiä viime vuosina. Kymenlaaksossa, Uudellamaalla ja Lapissa sen sijaan on vältytty suuremmilta myrskytuhoilta.

Myrskyt ovat kaataneet ja vaurioittaneet puita Suomen kunnista erityisesti Eurajoella. Metsänkäyttöilmoitusten perusteella jopa neljänneksellä kunnan yksityismetsien pinta-alasta on ollut myrskytuhoja viime vuosina.

Länsirannikolla ja Pirkanmaalla metsätuhoja on aiheuttanut erityisesti viime vuodenvaihteessa riehunut Hannes-myrsky. Taivalkosken yksityismetsiin tuhoja aiheutti erityisesti Paula-myrsky vuonna 2021. Paula-myrsky aiheutti yksityismetsien lisäksi paljon tuhoja myös valtion metsissä. Pohjois-Suomessa yksityismetsien osuus metsäpinta-alasta on merkittävästi pienempi kuin Etelä-Suomessa.

Ilmastonmuutos lisää myrskytuhojen riskiä metsissä

Ilmastonmuutoksen seurauksena talvet lämpenevät, routajaksojen pituus lyhenee ja roudattoman maan aika pitenee erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa.

– Kun maa ei ole jäässä, puiden juuristo saa maaperästä vähemmän tukea ja juuripaakku kääntyy helpommin. Silloin voimakkaat tuulet voivat kaataa puita ja aiheuttaa tuhoja, kertoo varavalmiuspäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta tiedotteessa.

Vaikka myrskyjä ei voida estää, metsänhoidolla on mahdollista vahvistaa puita kestämään myrskyjä paremmin. Esimerkiksi oikeaan aikaan tehty taimikonhoito antaa kasvatettaville puille riittävästi kasvutilaa, jolloin niille kehittyy vahva runko ja laaja juuristo. Tällaiset puut eivät kaadu helposti voimakkaassakaan tuulessa.

Myös harvennukset kannattaa tehdä metsässä oikeaan aikaan ja välttää suosituksia voimakkaampia harvennuksia. Tuuli voi kaataa puita pian harvennushakkuiden jälkeen, kunnes puut sopeutuvat uusiin kasvuolosuhteisiin.

Puulajeista erityisesti pintajuurinen kuusi on herkkä tuulituhoille. Lahovikaisissa kuusikoissa riski myrskytuhoille kasvaa entisestään. Tuoreet maahan kaatuneet tai vaurioituneet puut tarjoavat lisääntymispaikkoja tuhohyönteisille, mikä voi johtaa puustotuhojen laajenemiseen.

– Sekametsä kestää yhden puulajin metsää paremmin erilaisia tuhoja ja on hyvä myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Kun metsässä on eri puulajeja, hajauttaa se tuhoriskiä, Hostikka sanoo.

Metsänkäyttöilmoituksia myrskytuhohakkuista voi seurata Metsätuhohakkuut-karttapalvelusta Metsäkeskuksen verkkosivuilta.

Aamuset-kaupunkiemdia (AKM)