Opettajat käyttävät tekoälyä työssään yli kaksinkertaisesti viime vuoteen verrattuna, osoittaa Kopioston selvitys. Samaan aikaan he suhtautuvat varauksella tekoälyn vaikutuksiin oppimiseen. Koulujen alkaessa kysymys ei enää ole siitä, käytetäänkö tekoälyä opetuksessa, vaan millä säännöillä, millaisella osaamisella ja millaisia aineistoja hyödyntäen sitä käytetään.

Tekoälyn käyttö opetuksessa on yleistynyt nopeasti. Kopioston tekemän kyselyn mukaan lähes puolet oppilaitossektorilla työskentelevistä vastaajista oli käyttänyt tekoälytyökalua tekstin, kuvan tai nuottien tuottamiseen viimeisen viikon aikana. Viime vuonna näin toimi vain viidesosa.

Myös säännöllinen käyttö on kasvanut. Neljäsosa vastaajista kertoi tuottavansa tekoälyllä tekstiä, kuvia tai nuotteja ainakin muutaman kerran viikossa. Vuotta aiemmin näin vastasi alle kymmenesosa.

Samaan aikaan osuus niistä, jotka eivät käytä koskaan tekoälyä tällaiseen sisällöntuotantoon on vähentynyt 43 prosentista 23 prosenttiin.

– Tekoäly ei ole enää opetuksen tulevaisuuden ilmiö, vaan tämän päivän työväline. Se näkyy jo opettajien arjessa ideoinnissa, kääntämisessä, tiivistämisessä ja erilaisten materiaalien valmistelussa, sanoo Kopioston lakiasiainjohtaja Kirsi Salmela tiedotteessa.

Tekoälyn käytön nopea yleistyminen ei tarkoita varauksetonta luottamusta. Kopioston selvityksessä noin kolmasosa vastaajista näkee, että tekoälyllä on tulevaisuudessa kielteisiä vaikutuksia oppimiseen. Myönteisinä vaikutukset näkee 16 prosenttia vastaajista.

Lähes puolet vastaajista uskoo kuitenkin käyttävänsä tekoälyä tulevaisuudessa nykyistä enemmän tai paljon enemmän.

– Opettajien viesti on kaksijakoinen: tekoälyä käytetään yhä enemmän, mutta sen vaikutuksia oppimiseen pohditaan kriittisesti, Salmela kiteyttää.

Selvitys nostaa myös esiin, että tekoälytyökaluihin syötetään toisten tekemiä ja julkaistuja aineistoja. Vastaajista 13 prosenttia oli ladannut tai kopioinut tällaista materiaalia tekoälytyökaluun viimeisen viikon aikana. Yleisimmin tekoälyyn syötettyjä aineistoja olivat tieteelliset artikkelit, kuvat, tietokirjat ja tietotekstit, oppimateriaalit sekä lehtiartikkelit.

Tekoälyä käytettiin näiden aineistojen pohjalta erityisesti tiivistelmien, helpompien versioiden, käännösten, tehtävien ja kokeiden tekemiseen. Suurin osa vastaajista kertoi muokkaavansa tekoälyn tuotosta ennen sen käyttämistä. Noin puolet jakoi tuotoksen omalle opetusryhmälleen.

Kopioston mukaan tekoälyn käytön yleistyminen tekee entistä tärkeämmäksi sen, että opettajilla ja oppilaitoksilla on käytössään selkeät ohjeet siitä, miten julkaistuja aineistoja saa käyttää tekoälytyökaluissa.

– Opettajien on tärkeää tietää, että julkaistun aineiston syöttäminen tekoälylle on tekijänoikeudellisesti kopiointia. Käännösten ja helpompien versioiden teettäminen tekoälyllä on lisäksi teoksen muuntelua, Salmela muistuttaa.

Näihin käyttötapoihin tulee pyytää lupa sekä aineiston tekijöiltä että kustantajalta. Kopioston kopiointilupa oppilaitoksille ei kata teosten kopiointia tekoälyn kehotteisiin.

– Tekoäly voi tukea opetustyötä monella tavalla. Teknologinen työkalu ei kuitenkaan poista tarvetta laadukkaille oppimateriaaleille eikä tekijöiden oikeuksien kunnioittamiselle. Kun koulut aloittavat uuden lukuvuoden, tekoälyn vastuullinen käyttö on yksi opetuksen ajankohtaisimmista kysymyksistä, Salmela sanoo.

Kopiosto tarjoaa opettajille tietoa ja oppia tekijänoikeuksien huomioimisesta tekoälyn käytöstä Kopiraittila-sivustollaan. Sivustolla on runsaasti tietoa tekijänoikeuksista sekä pelillisiä koulutusmateriaaleja tekijänoikeuksien opettamiseen eri luokka-asteilla. Sivusto päivittyy alkusyksyn aikana myös uusilla tekoälyä ja tekijänoikeuksia käsittelevillä tietosisällöillä ja opetusmateriaaleilla.

Kopioston Tekoälyn käyttö opetuksessa -selvityksen aineisto kerättiin helmikuussa. Kyselyyn vastasi 548 Kopioston paneelin oppilaitossektorilla työskentelevää vastaajaa. Vastaajista suurin osa, 29 prosenttia, työskenteli perusopetuksessa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)