Selvitys paljastaa suuria eroja suomalaisten velkamäärissä ja siinä, mistä velat eri maakunnissa koostuvat. Tilastokeskuksen vuoden 2025 tietojen perusteella velkaa oli enimmillään 71 961 euroa asuntokuntaa kohden Ahvenanmaalla, kun Kainuussa määrä jäi 27 214 euroon.

Myös velkojen rakenne vaihtelee selvästi. Esimerkiksi Kymenlaaksossa kulutusluotot muodostivat 29,3 prosenttia kaikista veloista, kun Uudellamaalla niiden osuus oli 18,0 prosenttia ja Ahvenanmaalla 16,7 prosenttia.

Vuoden 2024 ja 2025 reaalisten lukujen vertailussa näkyy samalla kiinnostava muutos velkalajien välillä. Kokonaisvelka, asuntovelka ja kulutusluotot vähenivät asuntokuntaa kohden, mutta yritys- ja tulonhankkimisvelat kasvoivat koko Suomessa 2,8 prosenttia.

Suomessa oli vuoden 2025 lopussa yhteensä 136,7 miljardia euroa velkaa, eli 47 624 euroa jokaista asuntokuntaa kohden.

Eniten velkaa asuntokuntaa kohden oli Ahvenanmaalla 71 961 euroa ja Uudellamaalla 64 875 euroa. Vähiten velkaa oli Kainuussa 27 214 euroa.

Kulutusluottojen osuus kaikista veloista oli suurin Kymenlaaksossa 29,3 prosenttia, seuraavaksi Etelä-Savossa 28,0 prosenttia ja Etelä-Karjalassa 26,9 prosenttia.

Kulutusluottojen reaalinen määrä asuntokuntaa kohden väheni kaikissa 19 maakunnassa vuodesta 2024 vuoteen 2025.

Kokonaisvelka asuntokuntaa kohden väheni reaalisesti 18 maakunnassa 19:stä. Ainoa kasvu nähtiin Lapissa.

Yritys- ja tulonhankkimisvelat kehittyivät päinvastaiseen suuntaan: ne kasvoivat 14 maakunnassa 19:stä ja koko Suomessa 2,8 prosenttia.

Eniten yritys- ja tulonhankkimisvelat kasvoivat Lapissa, peräti 10,0 prosenttia. Seuraavina olivat Kymenlaakso +5,2 prosenttia, Pohjois-Pohjanmaa +4,3 prosenttia ja Pirkanmaa +4,2 prosenttia.

Suomen asuntokunnilla oli vuoden 2025 lopussa yhteensä 136,7 miljardia euroa velkaa. Kaikki asuntokunnat, myös velattomat, huomioiden määrä vastasi keskimäärin 47 624 euroa asuntokuntaa kohden.

Maakuntien välillä erot olivat huomattavia. Ahvenanmaalla velkaa oli 71 961 euroa asuntokuntaa kohden ja Uudellamaalla 64 875 euroa. Kainuussa vastaava määrä oli 27 214 euroa ja Etelä-Savossa 28 175 euroa.

Ahvenanmaan velkamäärä asuntokuntaa kohden oli siten noin 2,6-kertainen Kainuuseen verrattuna.

Suuri osa maakuntien välisistä eroista muodostuu asuntovelasta. Ahvenanmaalla asuntovelkaa oli 52 772 euroa asuntokuntaa kohden ja Kainuussa 17 537 euroa. Ahvenanmaan ja Kainuun kokonaisvelkaerosta noin 79 prosenttia muodostui asuntovelan erosta.

Velan kokonaismäärä ei yksin kerro, mistä maakunnan velat koostuvat. Kymenlaaksossa kulutusluotot muodostivat 29,3 prosenttia kaikista veloista, mikä oli Suomen korkein osuus. Etelä-Savossa osuus oli 28,0 prosenttia ja Etelä-Karjalassa 26,9 prosenttia.

Vertailun toisessa päässä Ahvenanmaalla kulutusluottojen osuus oli vain 16,7 prosenttia ja Uudellamaalla 18,0 prosenttia.

Korkea suhteellinen osuus ei kuitenkaan tarkoita, että Kymenlaaksossa olisi euromääräisesti eniten kulutusluottoja. Kymenlaaksossa niitä oli 8 536 euroa asuntokuntaa kohden, eli vähemmän kuin koko Suomessa keskimäärin.

Eniten kulutusluottoja asuntokuntaa kohden oli Ahvenanmaalla, 11 983 euroa, ja Uudellamaalla, 11 709 euroa.

Fuusiolaina vertasi myös vuoden 2025 velkamääriä vuoden 2024 inflaatiokorjattuihin lukuihin, joissa vuoden 2024 velat on muutettu vuoden 2025 rahanarvoon.

Koko Suomessa velkaa oli reaalisesti 1,1 prosenttia vähemmän asuntokuntaa kohden kuin vuotta aiemmin. Kokonaisvelka väheni 18 maakunnassa 19:stä. Ainoastaan Lapissa määrä kasvoi, 0,5 prosenttia.

Kulutusluottojen määrä pieneni koko maassa 2,8 prosenttia asuntokuntaa kohden. Laskua nähtiin jokaisessa Suomen 19 maakunnassa. Suurin pudotus tapahtui Satakunnassa, jossa kulutusluottojen määrä väheni 6,6 prosenttia.

Yritys- ja tulonhankkimisvelat kehittyivät sen sijaan päinvastaiseen suuntaan. Niiden reaalinen määrä kasvoi koko Suomessa 2,8 prosenttia asuntokuntaa kohden, ja kasvua nähtiin 14 maakunnassa 19:stä.

Selvästi suurin kasvu tapahtui Lapissa, jossa yritys- ja tulonhankkimisvelat lisääntyivät 10,0 prosenttia. Kymenlaaksossa kasvua oli 5,2 prosenttia, Pohjois-Pohjanmaalla 4,3 prosenttia ja Pirkanmaalla 4,2 prosenttia.

Myös yritys- ja tulonhankkimisvelkojen osuus maakunnan kaikista veloista kasvoi 18 maakunnassa 19:stä.

Tilastokeskuksen käyttämä velkaluokka sisältää yritystoiminnan lisäksi muun muassa maa- ja metsätalouteen sekä veronalaisen tulon hankintaan liittyviä velkoja.

Selvitys perustuu Tilastokeskuksen vuoden 2025 Velkaantumistilastoon sekä Asuntokunnat ja asuinolot -tilastoon. Selvityksen teki Lainavertailupalvelu Fuusiolaina.

Maakuntien velkasummat suhteutettiin alueiden asuntokuntien lukumäärään. Vuosien 2024 ja 2025 vertailussa käytettiin reaalisia euromääriä, joissa vuoden 2024 luvut on muutettu vuoden 2025 hintatasoon.

Selvityksessä kulutusluotoilla tarkoitetaan Tilastokeskuksen kulutus- ja muut velat -luokkaa. Siihen sisältyvät esimerkiksi autolainat, muut kulutusluotot, vapaa-ajanasuntoon otetut lainat ja opintolainat. Jatkuvat luotot, kuten tavallisten luottokorttien velkasaldot, eivät sisälly aineistoon.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)