Silmänliikkeiden mittaaminen voisi auttaa tunnistamaan Alzheimerin taudin aikaisemmin, osoittaa lääketieteen lisensiaatti Sanna Hannosen väitöstutkimus. Hannonen väittelee Itä-Suomen yliopistossa 28. elokuuta.

Alzheimerin tautiin liittyvät muutokset alkavat aivoissa jo vuosia ennen muistioireita, ja silmänliikkeiden muutosten ajatellaan voivan heijastaa aivoissa tapahtuvia muutoksia.

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin tietokonepohjaisen katseenseurannan avulla silmänliikkeiden muutoksia Alzheimerin taudissa ja lievissä tiedonkäsittelyn vaikeuksissa. – Keskeinen havainto oli, että Alzheimerin tautiin ja lieviin tiedonkäsittelyn vaikeuksiin liittyviä muutoksia voitiin havaita silmänliikkeissä jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Erityisesti sakkadeissa eli nopeissa katseen siirtymissä havaittiin eroja Alzheimerin tautia sairastavien, lievistä tiedonkäsittelyn vaikeuksista kärsivien ja kognitiivisesti terveiden tutkittavien välillä, Hannonen kertoo.

– Erityisen kiinnostavaa oli, että silmänliikkeiden muutoksia havaittiin jo henkilöillä, joiden tiedonkäsittelyn ja toimintakyvyn muutokset olivat vielä hyvin vähäisiä. Silmänliikkeiden mittaaminen voikin tarjota herkän keinon havaita Alzheimerin tautiin liittyviä varhaisia muutoksia.

Silmänliikkeet olivat yhteydessä myös muistisuoriutumiseen. Mitä heikommin tutkittavat suoriutuivat muistia mittaavista neuropsykologisista testeistä, sitä selvempiä muutoksia havaittiin sakkadien kestossa.

Tulos tukee ajatusta siitä, että silmänliikkeiden muutokset voivat heijastaa aivojen tiedonkäsittelyssä tapahtuvia muutoksia. Silmänliikkeissä saattaa tapahtua muutoksia jo ennen selvien muistioireiden ilmaantumista.

Tutkimus oli osa laajempaa tutkimushanketta, jossa selvitetään silmäperäisten biomarkkereiden soveltuvuutta Alzheimerin taudin varhaiseen tunnistamiseen. Tavoitteena oli selvittää, kuinka varhain silmänliikkeissä voidaan havaita poikkeavia muutoksia ja millaisia ne ovat. Lisäksi tutkittiin silmänliikkeiden yhteyttä neuropsykologisissa testeissä suoriutumiseen. Tavoitteena oli myös tunnistaa lupaavimmat silmänliikemittarit varhaisten tiedonkäsittelyn muutosten havaitsemiseen.

Pilottitutkimukseen osallistui 78 henkilöä, joista 21 sairasti Alzheimerin tautia, 20:llä oli lieviä tiedonkäsittelyn vaikeuksia ja 37 oli kognitiivisesti terveitä verrokkeja. Tutkittavien silmänliikkeitä seurattiin heidän lukiessaan ääneen numerosarjoja.

Silmänliikkeiden mittaaminen on nopeaa, turvallista, kivutonta ja helposti toteutettavissa. – Tulevaisuudessa katseenseuranta voisikin täydentää nykyisiä tutkimusmenetelmiä muistioireiden tai lievien tiedonkäsittelyn vaikeuksien arvioinnissa ja auttaa tunnistamaan henkilöt, jotka hyötyisivät tarkemmista jatkotutkimuksista, Hannonen toteaa.

Hannosen väitöskirja Computer based eye-tracking in mild cognitive impairment and Alzheimer’s disease (Tietokonepohjainen katseenseuranta ja silmienliikkeiden tutkiminen lievissä kognitiivisissa häiriössä ja Alzheimerin taudissa) tarkastetaan 28. elokuuta terveystieteiden tiedekunnassa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)