Turun seudulla varaudutaan energiamurrokseen etujoukoissa yhteisellä energiavisiolla. Sen mukaan alueella tarvitaan lähivuosikymmeninä tuplasti sähköä nykyiseen verrattuna. Vahva ja vähäpäästöinen, ennakoitava energiainfrastruktuuri turvaa seudun yritysten kilpailukyvyn ja houkuttelee uusia vientiyrityksiä.

Vauhdilla sähköistyvässä maailmassa vahva energiainfrastruktuuri on alueen tärkeimpiä valttikortteja, arvioidaan elokuussa 2026 julkaistussa, Turun seudun ensimmäisessä yhteisessä energiavisiossa.

– Turun seudun tulevaisuuden kasvun ratkaisee se, pystymmekö tarjoamaan muun muassa vihreän siirtymän teollisille investoinneille riittävästi energiaa ja verkkokapasiteettia. Esimerkiksi Hollannissa jopa 9 000 yritystä odottaa sähköliittymää. Voisiko heille löytyä paikka Turun seudulta, sijoittumispalveluiden johtaja Toivo Koskinen Business Turusta sanoo tiedotteessa.

Koskisen mukaan Fingridillä on kriittinen rooli Turun seudun kasvavan sähköntarpeen kattamisessa, koska iso osa sähköstä tulee seudun ulkopuolelta kantaverkkoa pitkin.

– Meillä on kova luotto Fingridiin jo käynnissä olevien investointien myötä. Liedon sähköasemaa laajennettiin juuri ja Raision sähköasemasta on tehty investointipäätös. Sekä Fingrid että paikalliset sähkönjakeluyhtiöt ovat olleet erittäin tyytyväisiä energiavisiotyöhön, koska se antaa heille paremman näkymän seudun kapasiteettitarpeeseen tulevaisuudessa, Koskinen sanoo.

Energiavision mukaan Turun seudun omassa sähkön- ja lämmöntuotannossa satsataan uusiutuvaan energiaan, hukkalämmön hyödyntämiseen, lämpöpumppuihin ja energiaa varastoiviin sekä älykkäisiin, kulutusta joustavoittaviin ratkaisuihin.

– Tavoitteena on mahdollistaa teollinen kasvu ja vihreän siirtymän investoinnit kestävällä tavalla, Koskinen summaa.

Energiavisiotyön tavoitteena on tunnistaa ajoissa Turun seudun investointitarpeet, kasvun mahdollisuudet ja tulevat pullonkaulat. Vision mukaan sähköverkkoa on kehitettävä, jotta alueella vahvat teollisuudenalat kuten meriteollisuus, lääketeollisuus ja datatalous voivat kasvaa ja investoida puhtaisiin ratkaisuihin.

Toimintavarma sähköverkko on elinehto esimerkiksi sähköintensiivisessä laivanrakennuksessa. Meyer Turun energiatehokkuusasiantuntijan Rasmus Pulkkasen mukaan häiriöt sähkönsiirrossa näkyisivät heti tuotannossa ja sitä kautta myös yrityksen kilpailukyvyssä.

Teollisuuden sähköistyessä koko seudun yhteinen energiavisio on hänestä erittäin tarpeellinen. Siten koko alueen energiatarpeet tulevat kootusti esiin.

– Työ tukee meidän ja koko tämän alueen kilpailukykyä ja toimintavarmuutta.

Turun seudun energiavisio on laadittu Business Turun aloitteesta yhteistyössä energiayhtiöiden, verkkoyhtiöiden, kuntien, kaupunkien ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Työssä oli mukana 19 organisaatiota.

Vision tavoitteiden toteutuminen vaatii paitsi yhteistä näkemystä, myös kuntarajat ylittävää yhteistyötä. Raision kaupunkikehitysjohtajan Samu Mattilan mukaan toimintavarma ja ennakoitava energiainfrastruktuuri on koko seudun yhteinen asia. Se on keskeisimpiä asioita, joita alueelle sijoittumista miettivät yritykset arvioivat.

– Raisio tervehtii seudun yhteistä energiavisiota ilolla. Tämä on täysin toimialasta riippumaton asia, joka koskettaa alueen kaikkia kuntia ja toimijoita. Olemme kaikki omalta osaltamme vastuussa siitä, että keskeiset investoinnit ja edunvalvonta tehdään, Mattila sanoo.

Energiavision toteuttamista jatkaa Business Turun koordinoima ydinryhmä, jossa on edustajia kunnista, kaupungeista, energiayhtiöistä, verkkoyhtiöistä ja yrityksistä.

Työn painopisteinä ovat sähköverkon ennakoiva kehittäminen, kriisinkestävyyden varmistaminen, investointeja houkuttelevien alueiden rakentaminen, yhteisen investointikartan ylläpito sekä vetytalouden tarvitseman infrastruktuurin suunnittelu.

– Energiavisio osoittaa, että kuntien, yritysten ja energiatoimijoiden yhteistyöllä voimme rakentaa Turun seudulle kilpailuetua. Yhteinen suunta auttaa houkuttelemaan investointeja, luomaan uusia työpaikkoja ja vahvistamaan koko alueen kasvua pitkälle tulevaisuuteen, sanoo Business Turun toimitusjohtaja Minna Arve.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)