Infektiontorjuntaan erikoistunut terveystieteiden tohtori Kirsi Terho on toteuttanut työuraansa niin kentällä sairaanhoitajana kuin jatko-opiskeltuaan tutkimuksen parissa. Parhaillaan hän toimii Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) Infektioiden torjuntayksikössä kliinisenä hoitotyön asiantuntijana auttaen työyhteisöjä kehittämään toimintatapoja, joilla vahvistetaan potilas- ja työturvallisuutta.

– Ihan suoraan sanottuna pidän työstäni todella paljon. Tykkään tehdä tutkimusta, ja tykkään henkilöstön ohjaamisesta. Minusta on kiva käydä viemässä tutkittua tietoa kentälle infektiotorjunnassa käytäntöön, hän toteaa.

Varsinais-Suomen sairaanhoitajat ry valitsi hänet vuoden 2026 alueelliseksi sairaanhoitajaksi. Valinta perustuu muun muassa hänen vahvaan asiantuntijuuteensa infektioiden torjunnan ja sairaalahygienian kehittäjänä, pitkäjänteiseen työhönsä näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä sekä merkittävään panokseensa henkilöstön osaamisen vahvistamisessa.

Terhon työ pohjautuu tutkittuun tietoon, jota täydentää pitkä käytännön kokemus hoitotyöstä ja sairaalahygieniasta. Kun korona-aikaan ohjeita tuli valtavasti Terho havahtui huomaamaan, kuinka tärkeä rooli on tukea yksiköissä työskenteleviä ihmisiä.

– Terveydenhuollon eri yksiköissä tulee huomata toisen ihmisen ammattitaito, jotta saadaan hyvää vuoropuhelua.

Työohjeita ja palautetta antaessa hänestä on tärkeää, että käydään vuoropuhelua, sillä kenenkään päälle ei pysty kaatamaan tietoa.

– On tärkeää, että saadaan työntekijän oma ajattelu käyntiin, jotta asiat sisäistetään paremmin. Hyvä palaute on mielestäni ensinnäkin rehellistä, mutta sitten toisaalta siinä korostetaan positiivisia asioita. On tärkeä antaa palautteen saajalle mahdollisuus miettiä itse ratkaisuja.

Terhon mielestä yksiköt tarvitsevat palautetta useammin, sillä vuosittainen palaute ei ole riittävää infektioiden ja tarttuvien tautien kohdalla

– Palautteen antajan ei tavallaan tule asettua toisen yläpuolelle. Koen roolini pikemminkin tiedonantajaksi, joka ottaa esiin muun muassa infektiotorjunnan haavoittuvia kohtia.

Hän pitää tärkeänä myös sitä, että uudet työntekijät saavat kunnon perehdytyksen ja toimintaohjeet.

– Resurssipulan takia uuden työntekijän pitää pärjätä pitkälle yksin, mutta tarkoitus on, että he saavat ainakin mahdollisimman hyvät toimintaohjeet, hän sanoo.

Terho toivoo, että soteala pysyisi työntekijöille houkuttavana, ja että suomalainen terveydenhuolto pysyisi hyvänä ja päättäjät katsoisivat ratkaisuja tehdessään pidemmällä tähtäimellä.

Marianne Rovio