Varsinais-Suomen keskeiset vienti-, satama- ja lähijunayhteydet on tunnistettu valtion suunnitelmissa, mutta ne puuttuvat Väyläviraston tuoreesta investointiohjelmasta. Maakunnasta ohjelmaan mahtuu vain kourallinen pieniä tiehankkeita, vaikka alue vastaa 11 prosentista koko maan viennistä. Maakuntahallitus vaatii lausunnossaan rahoitusta kriittisille kohteille, kuten E18-tien jatkoparantamiselle, Uudenkaupungin radalle ja lähijunaliikenteen seisakkeille.

– Varsinais-Suomi on Suomen toiseksi suurin vientimaakunta ja Suomen silta länteen. Alueen satamat, radat ja päätiet ovat osa EU:n liikenneverkkoa ja pohjoisen Euroopan ydinverkkokäytävää, jonka merkitys kasvaa myös sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta. On erittäin tärkeää, että Väyläviraston investointiohjelmassa tunnistetut pullonkaulat infrassa huomioidaan. Varsinais-Suomen liikenteeseen panostaminen on koko Suomen etu, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Ville Valkonen (kok.) tiedotteessa.

Investointiohjelma sisältyy Väyläviraston ohjelmakokonaisuuteen vuosille 2026–34, joka on parhaillaan lausuntokierroksella. Ohjelmakokonaisuudessa esitetään Väyläviraston näkemys liikennehankkeiden priorisoinnista.

Varsinais-Suomi esittää maakunnan suunnitteluvalmiudeltaan kypsiä hankkeita osaksi investointiohjelmaa. Kiireellisiä ja ohjelmakauden alkupuolella toteutettavia ovat muun muassa Uudenkaupungin radan peruskorjaus, E18 Turun kehätien nelikaistaistaminen Naantaliin saakka sekä lähijunaliikenteen edellytykset ja seisakkeet.

– Tavaraliikenteen näkökulmasta erityisesti tiehankkeiden eteneminen on tärkeää Suomen saattamisessa takaisin kasvu-uralle. Varsinais-Suomen väylät ovat myös kriittisiä sotilaalliselle liikkuvuudelle. Sekä satamat että telakat alleviivaavat maakunnan saavuttamisen kehittämistä ja kiireellisyyttä. Samalla kyse on arjen ja liikkumisen turvallisuuden vahvistamisesta, korostaa maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Saku Nikkanen (sd.).

Uudenkaupungin rata palvelee 500 miljoonan euron vientiä. Turku–Uusikaupunki-rata on kriittinen teollisuuden kuljetuksille ja koko maan huoltovarmuudelle: se on osa Yaran lannoitetuotannon kuljetusketjua ja vientikokonaisuutta. Rata on tunnistettu Väylän peruskorjauskohteiden yhdeksi kiireellisimmistä hankkeista (noin 115 miljoonaa euroa).

E18 Naantali–Raisio on TEN-T-ydinverkon puuttuva palanen, joka tulee toteuttaa vuoteen 2030 mennessä. Suomi on lipsumassa tavoitteesta hyötykustannussuhteeseen vedoten. Maakuntahallitus korostaa, että yhteys on kauttaaltaan palvelutasoltaan ja turvallisuudeltaan puutteellinen. Hanke on vaiheistettavissa: Naantalin keskustan ja Kaanaan välinen osuus (noin 50–60 miljoonaa euroa) voidaan toteuttaa ensin, jolloin myös kustannustehokkuus kasvaa.

Rautateiden osalta uutena ohjelmassa on esitetty Turku–Toijala-yhteysvälin tarveselvitystä ja hankearvioinnin käynnistämistä. Varsinais-Suomen liitto pitää tärkeänä, että Turku–Toijala-rataa koskeva tarveselvitys ei jää yksittäiseksi selvitykseksi, vaan luo pohjan alueellisen junaliikenteen edellytyksiä koskevalle jatkosuunnittelulle, joka kattaa maakunnan kolme ratasuuntaa ja sisältää seisakkeet.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)