Kelan kyselytutkimuksen mukaan erityisesti toimeentulotukea saavat kokevat sosiaaliturvaleikkausten heikentäneen toimeentuloa ja hyvinvointia. Moni vastaaja kertoo joutuneensa tinkimään ruoasta tai hakemaan ruoka-apua, vetäytyneensä sosiaalisista kontakteista sekä kokeneensa aiempaa enemmän ahdistusta ja stressiä.

Useita sosiaaliturvaetuuksia on viime vuosina leikattu. Vaikutukset näkyvät erityisesti toimeentulotukea saavien ihmisten elämässä, kertovat Kelan tuoreen kyselytutkimuksen tulokset. Kysely toteutettiin vuoden 2025 lopussa.

Valtaosa lokakuussa 2025 perustoimeentulotukea saaneista vastaajista arvioi asumistuen, toimeentulotuen ja työttömyysturvan muutosten heikentäneen heidän toimeentuloaan. Lähes yhdeksän kymmenestä katsoi toimeentulotuen ja asumistuen muutosten heikentäneen toimeentuloaan, ja noin joka toinen arvioi vaikutusten olleen suuria.

Toimeentulotuki voi toisaalta myös kompensoida ensisijaisiin etuuksiin tehtyjä leikkauksia, mutta kaikki toimeentulotuen saajat eivät saa tukea jatkuvasti. Sama ihminen voi saada toisina kuukausina vain ensisijaisia etuuksia ja toisina niiden lisäksi toimeentulotukea. Siksi asumistuen tai työttömyysturvan leikkaukset ovat voineet vaikuttaa vuoden aikana myös niiden ihmisten toimeentuloon, jotka saivat toimeentulotukea syksyllä 2025.

Muiden Kelan etuuksien saajista selvästi harvempi arvioi vaikutukset suuriksi.

– Leikkaukset ovat viime vuosien aikana osuneet sekä meidän että aikaisempien tutkimusten perusteella jo valmiiksi pienituloisiin ihmisiin, sanoo Kelan tutkija Hanna-Mari Heinonen tiedotteessa.

Tutkimuksessa kysyttiin myös, miten toimeentulon heikkeneminen on vaikuttanut niiden vastaajien elämään, jotka arvioivat sosiaaliturvamuutosten heikentäneen kotitaloutensa toimeentuloa.

Yli puolet jatkokysymykseen vastanneista kertoi joutuneensa tinkimään ruoasta tai hakemaan ruoka-apua.

Hieman yli puolet arvioi luottamuksensa tulevaisuuteen heikentyneen, ja noin kaksi kolmesta vastaajasta kertoi leikkausten lisänneen ahdistusta ja stressiä.

Vajaa puolet kertoi vetäytyneensä sosiaalisista kontakteista toimeentulon heikennyttyä, ja lähes kaksi kolmesta ilmoitti, ettei heillä ole enää varaa lomaan tai vapaa-ajan viettoon kodin ulkopuolella.

Avovastauksissa vastaajat kuvasivat myös sitä, että ulkovaatteiden, kenkien, hygieniatarvikkeiden, lääkkeiden ja terveydenhuollon hankkiminen on vaikeutunut. Osa vastaajista kertoi tilanteen heikentäneen mielenterveyttä ja lisänneen toivottomuuden tunteita.

– Tulokset osoittavat, että sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset eivät rajoitu toimeentuloon. Ne näkyvät monen kohdalla yhtä aikaa perustarpeista tinkimisenä, psyykkisenä kuormituksena ja sosiaalisena eristäytymisenä. Tämä kertoo siitä, että kokemus toimeentulon heikentymisestä voi heijastua hyvin laajasti ihmisten arkeen ja hyvinvointiin, sanoo Heinonen.

Toimeentulotuen saajat arvioivat omaa taloudellista tulevaisuuttaan selvästi synkemmin kuin muiden etuuksien saajat. Jo ennen vuonna 2026 voimaan tulleita toimeentulotuen leikkauksia noin kaksi kolmesta tukea saaneesta oli vakavasti huolissaan taloudellisesta tulevaisuudestaan. Muita etuuksia saavien joukossa osuus oli huomattavasti pienempi.

– Julkisen talouden tilanne näyttää siltä, että seuraavatkin hallitukset joutuvat tekemään vaikeita päätöksiä. Keskeisiä kysymyksiä tulevat olemaan, ketkä seuraavaksi ottavat vastaan suurimmat iskut ja miten varmistetaan ihmisten mahdollisuudet selviytyä arjesta, osallistua yhteiskuntaan ja rakentaa luottamusta tulevaisuuteen, Heinonen arvioi.

Perustoimeentulotukea sai vuoden 2025 lopussa 6,4 prosenttia Suomen väestöstä. Vuoden aikana tukea sai yhteensä 256 000 kotitaloutta, joissa asui 365 000 henkilöä. Kela maksoi perustoimeentulotukea miljardi euroa vuonna 2025.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)