Onko lähipiirissäsi henkilö, jolla on muistisairaus, mutta et ole hänen omaishoitajansa? Muisti-illassa maanantaina 21. syyskuuta kello 16.30–19 pääsee kuulemaan eri toimijoiden antamasta tuesta ja palveluista läheisen sairauden eri vaiheissa. Avoimessa yleisötilaisuudessa tarjotaan asiantuntijatietoa, jaetaan kokemuksia ja tutustutaan mahdollisuuksiin saada vertaistukea. Paikkana on seurakuntien toimitalon juhlasali (Eerikinkatu 3, toinen kerros).

Tapahtumaan voi osallistua koko illaksi tai vain osaksi aikaa. Muisti-iltaa ovat järjestämässä Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry, Turun Seudun Omaishoitajat ry, Turun kaupungin liikunnan, kulttuurin, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut sekä Turun ja Kaarinan ev.lut. seurakunnat.

Muistisairaiden määrä kasvaa jyrkästi väestön ikääntymisen ja eliniän pitenemisen seurauksena, ja vuoteen 2040 mennessä Suomessa arvioidaan olevan kaikkiaan noin 216 000 muistisairasta. Turun Tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyöntekijä Katariina Ottossonista ja Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen järjestöjohtajasta Hanne Mansalasta on tärkeää lisätä tietoutta muistisairaudesta ja pitää esillä sitä, kuinka monia ihmisiä muistisairaus koskee.

– Muistisairaalla voi olla muitakin läheisiä kuin vain se yksi, joka toimii omaishoitajana. On tärkeää huomioida monenlaiset ihmisryhmät, joita asia koskettaa. Muut läheiset kuin perheenjäsenet, kuten ystävät ja naapurit voivat jäädä unohduksiin. Kun läheinen sairastuu, heidänkin on oleellista saada tukea, jotta voi käsitellä asiaa omasta näkökulmasta ja tukea sairastunutta, Ottosson sanoo tiedotteessa.

Hänestä on hyvä muistaa, että muistisairas on edelleen se sama ihminen, joka hän on ollut aikaisemminkin. Muistisairaus mahdollisesti muuttaa ihmistä, hänen toimintojaan ja osallistumistaan, mutta hän on silti se läheinen.

– Tärkeintä on, että myöskään muistisairaan läheistä ei jätetä yksin. Toivoisin avointa keskustelua siitä, miten läheinen haluaa tulla tuetuksi ja miten hän toivoo tilanteeseen suhtauduttavan, Mansala sanoo.

Hänen mukaansa muistisairauksiin liittyy paljon pelkoja ja sitä myötä vääriä käsityksiä.

– Joskus ajatellaan, että kaikista muistisairaista tulee aggressiivisia tai hankalia, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Sairauden kuva on aina yksilöllinen.

Muisti-ilta alkaa kello 16.30 kahvitarjoilulla, jonka lomassa voi kierrellä ja tutustua järjestäjätahojen esittelypöytiin. Ottosson kertoo, että seurakunnat tarjoavat erilaisia tilaisuuksia, joihin voi osallistua yksin tai yhdessä sairastuneen kanssa.

– Musiikki esimerkiksi herättää monenlaisia tunteita ja muistoja, ja siksi vaikkapa yhteislaulutilaisuudet tai konsertit voivat olla tilaisuuksia, joihin on mukava osallistua. Seurakunnilta saa myös keskusteluapua.

Kello 17 on vuorossa Mansalan asiantuntijaluento. Tämän jälkeen kuullaan Omaishoitajat ry:n ja seurakuntien puheenvuorot. Vertaistuki-infon yhteydessä on mahdollisuus kokemusten jakamiseen ryhmissä.

Mansala korostaa vertaistuen merkitystä. Joskus on tärkeää saada puhua ihan muusta kuin sairauteen liittyvistä asioista ja saada viettää huoleton hetki.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)