Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymällä on ympäri kaupunkia monia lasten ja vanhempien yhteisiä kerhoja eli perhekerhoja, jotka ovat maksutonta ja vapaata toimintaa. Niihin ei tarvitse ilmoittautua, mukaan voi tulla silloin kun itselle sopii. Seurakunnan jäsenyys ei ole edellytys.

Henrikinseurakunnan perhekerhot ovat yhteistä toimintaa Turun avoimen varhaiskasvatuksen kanssa. Henrikin kirkon alakerrassa toimiva kerho on koolla torstaiaamuisin kello 9.30–11.30.

– Tänne on ihana tulla heti aamulla, saa aamukahvit ja hetken rauhaa, että voi juoda sen. Tällaista arjen luksusta osataan kyllä arvostaa, huokaa kolmen lapsen äiti Jonna Salo.

Mukana on nuorimmainen, neljän kuukauden ikäinen Jimi. Jimin sisaret ovat neljä ja seitsemänvuotiaita.

– Olen käynyt täällä seitsemän vuotta, eli heti vanhimman lapsen syntymästä. Sitä ennen kävin Skanssin Skappelissa ja siellä kuulinkin näistä perhekerhoista. Käyn lasten kanssa edelleen Skappelissa ja myös Koivulan seurakuntatalolla. Kaikki ovat kävelymatkan päässä kotoa. Todella mukavaa, kun nyt tuntee monia saman alueen perheitä ja kaikkien kanssa vähintään tervehditään, kun lykitään vaunuja ulkona, Salo kertoo.

Sebastian on käynyt perhekerhossa kuusiviikkoisesta ja on nyt neljän vanha. Hän on saamassa sisaruksen. Perhekerhossa lapsi tottuu kuin itsestään seuraamaan millaisia vauvat ovat, niin että jotakin jo tietää niistä silloin kun sisarus syntyy.

Sebastian osaa monenlaista, hän käy ihan tottuneesti Jimin äidin kanssa vaihtamassa Jimin vaipat.

– Perhekerho kokoaa yhteen oman asuinalueen lapsiperheitä ja muihin tutustuminen on ihan parasta. Kerhossa voi esittää ohjelmatoiveita ja toiveemme jouluvalokuvauksista onkin toteutettu, kiittää Ida Pulkkonen, kymmenen kuukauden ikäisen Minean äiti.

Kerhotapaamisissa lapset harjaantuvat leikkimään samanikäisten kanssa, mikä on tärkeää, jos kotona ei ole sisaruksia. Isän tai äidin ollessa samassa huoneessa kaikki on turvallista. Päiväkodin aloitus sitten myöhemmin on lapselle tutumpi tilanne.

Aamukahvit aikuisille ja pikku purtavaa lapsille kuuluu seurakunnan kaikkien perhekerhojen ohjelmaan. Yhtä tärkeää on vanhempien keskinäinen vertaistuki ja iloiset, turvalliset kerhonohjaajat keskustelemassa ja lasten kanssa puuhaamassa.

Henrikinseurakunnan perhekerhoja vetävät lastenohjaajat Marja Molander kaupungin avoimesta varhaiskasvatuksesta ja Päivi Suomalainen, Henrikin seurakunnasta.

– Perhekerhot ovat tärkeitä hengähdyshetkiä pienten lasten vanhemmille. Täällä on joka kerta suurin piirtein samanlainen ohjelma, mutta tärkeintä on ehkä vanhempien toisiltaan saama tuki ja lasten leikkien seuraaminen. Kerhossa on viikottain koolla noin 10–20 vanhempaa ja nyt kun vanhempainvapaat on jaettu, moni isä jatkaa kerhossa kun äiti aloittaa työt, Molander kertoo.

– Vanhempien esittämät toiveet, kuten äitienpäivä- ja isänpäiväkorttien askartelut sujuvat kerhossa hienosti vähän vanhempien lasten kanssa, kuvailee Suomalainen.

Molanderin ja Suomalaisen havainto on, että aina vain nuoremmat lapset, jo 3–4-vuotiaat, aloittavat päivähoidossa, ja sitä mukaa perhekerhon lasten ikä on nuorentunut. Molempien mielestä kerhon perinteinen konsepti, vanhemmat ja lapset yhdessä, toimii kannustimena myös ohjaajille.

Erilaisia teemoja onkin kehitelty, kuten vauvojen aistirata, vauvalaulut ja erikoisleikit. Kaikkien vanhempien rakastama klassikko: vauvan jalanjäljen painaminen on kaunis muisto nopeasti ohi kuluvasta ajasta.

Merja Marjamäki