Lastentautien tutkimussäätiö on myöntänyt 2,8 miljoonaa euroa apurahoja lasten terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvaan tieteelliseen tutkimukseen. Säätiö myönsi neljä suurta 120 000 euron apurahaa, joista kolme myönnettiin Turun yliopiston tutkijoille.

Suuret apurahat saivat Turun yliopiston tutkijoista lastentautiopin emeritusprofessori Erika Isolauri, lastentautiopin professori Tuomas Jartti ja lasten endokrinologi, dosentti Jukka Kero. Neljännen 120 000 euron apurahan sai dosentti, ylilääkäri Matti Hero Helsingin yliopistosta.

Isolauri tutkii, voidaanko lasten lihavuutta ehkäistä tukemalla vastasyntyneiden suolistomikrobiston myönteistä kehitystä bifidusbakteerivalmisteen avulla. Sitä annetaan tutkimuksessa vauvoille, jotka syntymässään altistuvat antibiootille. Tiedetään, että antibioottialtistus voi johtaa suolistomikrobiston epätasapainoon ja lihavuuden riskiä kasvattavaan tulehduskierteeseen. Isolaurin esitutkimukset osoittavat, että jos pikkulapsen bifidusbakteeri on matalalla tasolla, hänellä on 10-vuotiaana suuri riski ylipainoon.

Jartin tavoitteena on osoittaa, että lasten astman puhkeamista voidaan estää varhaisella lyhyellä kortisonikuurilla. Jartin aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että rinoviruksen, joka on tavallisin flunssaviruksemme, laukaisema ensimmäinen uloshengitysvaikeus on varhaisin ja voimakkain astmaa ennustava tekijä. Kun nämä lapset saivat hänen tutkimuksessaan kolmen päivän kortisonitablettikuurin, heillä esiintyi 30 prosenttia vähemmän astmaa seuraavan kuuden vuoden aikana. Nyt Jartin tavoitteena on toistaa aiemmat tulokset isolla otoskoolla ja siten muuttaa hoitokäytäntöjä. Tutkimus toteutetaan Turun yliopistosairaalan lisäksi Tukholman Karoliinisessa instituutissa ja kuudessa yliopistosairaalassa Norjassa.

Keron tutkimusryhmä tutkii syitä perinnöllisiin kilpirauhassairauksiin. Tutkimusryhmä on aiemmin onnistunut löytämään ja kuvaamaan useita kilpirauhassairauksia aiheuttavia geenejä ja tutkinut solujen ja eläinkokeiden avulla sitä, mitä kilpirauhasessa tapahtuu kilpirauhassairauksissa. Nyt hänen ryhmänsä aikoo luoda laboratoriossa ihmisen kilpirauhassolumalleja, jotta pääsee validoimaan aiempien, hiirillä tehtyjen tutkimusten löydöksiä ihmissoluissa. Tutkimuksessa selviää, aiheuttavatko ryhmän geenilöydökset todella niitä suomalaisperheille tyypillisiä kilpirauhassairauksia, jotka ryhmä on löytänyt aiemmissa tutkimuksissaan.

Tutkimuksen jatkuvuuden turvaaminen on tärkeää

– Lasten terveyttä edistävä tutkimus vaatii pitkäjänteisyyttä. Aiemmat tulokset synnyttävät uusia kysymyksiä, ja löydökset on varmistettava ennen kuin niitä voidaan hyödyntää hoidossa. Apurahoilla luomme tutkimukseen jatkuvuutta ja mahdollistamme myös potilastyötä tekevien lääkäreiden osallistumisen tutkimustyöhön, Lastentautien tutkimussäätiön hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Tor Bergman toteaa tiedotteessa.

Lähes kolmannes tällä kertaa jaetuista apurahoista kohdistui neonatologian sekä endokrinologian ja diabetologian tutkimuksiin, joihin myönnettiin yhteensä 822 900 euroa. Merkittävästi rahoitusta myönnettiin myös allergologian ja immunologian, kardiologian sekä gastroenterologian tutkimukseen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)