Yhä suurempi osa alle kouluikäisten lasten lääkemääräyksistä kirjoitetaan yksityisellä sektorilla. Viime vuonna jo selvästi yli puolet alle kouluikäisten reseptilääkkeistä määrättiin yksityisellä. Nuorilla lääkehoito sen sijaan painottuu edelleen julkiselle sektorille.

Yksityiset lastenlääkärit määräävät nyt selvästi suuremman osan pikkulasten lääkkeistä kuin julkisen sektorin lääkärit. Vielä vajaa kymmenen vuotta sitten tilanne oli päinvastainen, kertoo Kelan ja Tampereen yliopiston tutkimus.

Alle 2-vuotiaiden lasten lääkemääräyksistä yksityisen sektorin osuus kasvoi 45,9 prosentista 57,3 prosenttiin vuosina 2017–25. Myös 2–5-vuotiailla osuus nousi 46,9 prosentista 59,4 prosenttiin.

– Rekisteritiedot eivät kerro muutoksen syitä. Taustalla voivat olla esimerkiksi palvelujen saavutettavuus, hoitoon pääsyn nopeus ja yksityisten sairauskuluvakuutusten yleistyminen, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Heini Kari tiedotteessa.

Tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa kattavasti kaikkien suomalaislasten reseptilääkkeiden käyttöä vuosina 2017–25 Kanta-reseptikeskuksen tietoihin perustuen. Aineisto kattaa vuosittain noin miljoona lasta, yhteensä yli 1,3 miljoonaa lasta ja 21 miljoonaa apteekista toimitettua reseptilääkettä.

Nuorilla sen sijaan julkisen sektorin yleislääkärien reseptimäärät kasvoivat.

Kouluikäisillä ja nuorilla vastaavaa muutosta kuin alle kouluikäisillä ei näy. Sektoreiden välisessä erossa tapahtui vain pieniä muutoksia, ja 12–17-vuotiaiden nuorten lääkemääräyksistä noin 70 prosenttia tulee edelleen julkiselta sektorilta.

– Siinä, missä pienimpien lasten lääkehoitoa siirtyi yksityiselle puolelle, julkisen terveydenhuollon rooli on erittäin vahva kouluikäisillä ja nuorilla, sanoo lastentautien erikoislääkäri, Tampereen yliopiston dosentti Péter Csonka.

Pikkulasten lääkehoidon painotus yksityiselle tarkoittaa samalla sitä, että yhä suuremman osan lääkkeistä ovat määränneet lastentautien erikoislääkärit. Tämä johtuu siitä, että julkisella sektorilla hoito painottuu yleislääkäreille, kun taas yksityisellä sektorilla pääsee suoraan erikoislääkärille.

Tutkijat nostavat kuitenkin esiin myös yhdenvertaisuuden näkökulman. Erikoislääkärille pääsee helpommin, jos lapsella on yksityinen sairauskuluvakuutus, tai jos perhe pystyy maksamaan yksityislääkärikäynnin kustannuksen.

Muutos voi myös vaikuttaa siihen, mitä lääkkeitä määrätään. Näin voi olla, jos eri sektoreiden lääkärit tai yleislääkärit ja erikoislääkärit määräävät lapsille esimerkiksi antibiootteja tai ADHD-lääkkeitä eri tavoin.

– Jos kehitys jatkuu, on edelleen huolehdittava siitä, että lasten pääsy tarvitsemansa hoidon piiriin ei riipu perheen maksukyvystä tai yksityisestä sairauskuluvakuutuksesta, sanoo Heini Kari.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)