Viking Linen kolmannen kvartaalin liikevaihto oli 154,9 miljoonaa euroa (152,5 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,8 miljoonaa euroa (0,2). Liiketulos oli 25,5 miljoonaa euroa (28,7).

Rahoitustuotot ja -kulut olivat 1,5 miljoonaa euroa (2,9). Tulos ennen veroja oli 27,0 miljoonaa euroa (31,6). Tulos verojen jälkeen oli 25,1 miljoonaa euroa (29,3).

Tammikuu–syyskuun liikevaihto oli 368,9 miljoonaa euroa (368,3). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,3 miljoonaa euroa (0,8). Liiketulos oli 13,5 miljoonaa euroa (17,5).

Rahoitustuotot ja -kulut olivat -5,1 miljoonaa euroa (-3,1). Tulos ennen veroja oli 8,4 miljoonaa euroa (14,4). Tulos verojen jälkeen oli 6,4 miljoonaa euroa (12,0).

Investoinnit, pääasiassa Viking Graceen, olivat 14,8 miljoonaa euroa (15,4 miljoonaa euroa pääasiassa Gabriellaan ja Viking XPRS:ään).

Hallitus on aiemmin arvioinut, että korkeammat energian hinnat ja konsernin osakkuusyhtiöiden heikompi kehitys johtavat siihen, että tilikauden 2026 tulos ennen veroja jää vuotta 2025 heikommaksi.

Energian hintojen pysyminen edelleen korkealla tasolla ja niiden vaikutus konsernin kustannustasoon merkitsevät, että hallitus arvioi nyt tilikauden 2026 tuloksen ennen veroja jäävän aiempia odotuksia heikommaksi ja olevan merkittävästi vuotta 2025 heikompi.

– Kolmannelle neljännekselle oli ominaista vakaa kysyntä vuoden sesonkihuipun aikana. Matkustajamäärät olivat edellisvuoden vastaavan ajanjakson tasolla ja liikevaihto kasvoi. Liiketoiminnan kehitys oli vertailukauden mukainen, mutta edelleen korkeat energian hinnat rasittivat tuloskehitystä. Samalla Viking Line vahvisti asemaansa tärkeissä asiakassegmenteissä, ja kansainvälinen matkustaminen sekä ajoneuvolla matkustavien matkustajien määrä kehittyivät myönteisesti, arvioi toimitusjohtaja Marcus Risberg.

– Kiinnostus matkailuun ja lomakokemuksiin Pohjoismaissa on edelleen vahvaa. Asiakastyytyväisyys on pysynyt korkealla tasolla, mikä vahvistaa asiakastarjontamme kilpailukykyä sekä pitkäjänteistä panostustamme palveluun ja asiakaskokemukseen.

Euroopan komissio esitti heinäkuussa ehdotuksen EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) uudistamiseksi. Ehdotukseen sisältyy tiettyjen poikkeusten, kuten saaripoikkeuksen, jatkaminen sekä uusia mekanismeja merenkulun ilmastosiirtymän tukemiseksi. FuelEU Maritime -asetuksen toinen soveltamisvuosi on käynnissä.

– Alusten käyttäessä sääntelyn edellyttämää vähäisemmän kasvihuonekaasuintensiteetin energiaa syntyvällä ylijäämällä on toistaiseksi käyty kauppaa odotettua alemmilla hinnoilla. Viking Line jatkaa sellaisten toimenpiteiden priorisointia, jotka vähentävät ilmastovaikutuksia ja vahvistavat pitkän aikavälin kilpailukykyä.

Konserni harjoitti raportointikaudella matkustaja- ja rahtiliikennettä viidellä omistamallaan aluksella sekä yhdellä yhteisomisteisella aluksella pohjoisella Itämerellä ja Suomenlahdella.

Viking Grace telakoitiin ajalla 6.–28. tammikuuta. Telakoinnin aikana Viking Glory korvasi Viking Gracen linjalla Turku–Maarianhamina–Tukholma iltalähdöllä Turusta, ja Gabriella korvasi Viking Gloryn samalla linjalla iltalähdöllä Tukholmasta. Tämän jälkeen alukset palasivat normaaliin liikenteeseen linjoilla Turku–Maarianhamina–Tukholma ja Helsinki–Maarianhamina–Tukholma. Birka Gotland, jonka Viking Line omistaa yhdessä Gotlandsbolagetin kanssa, oli suunnitellussa liikennekatkoksessa ajalla 11.–15. tammikuuta.

17. kesäkuuta alkaen ja 9. elokuuta saakka alukset Gabriella ja Viking Cinderella liikennöivät normaalireitillään Helsinki–Maarianhamina–Tukholma Tallinnan kautta. Vastaava Tallinnan kautta kulkenut kesäliikenne toteutettiin myös edellisvuonna. Kesä- ja elokuussa nämä alukset tekivät myös useita risteilyjä Helsingistä Visbyhyn.

Vertailukaudella telakoitiin Gabriella ja Viking XPRS.

Konsernin omistamien alusten matkustajamäärä raportointijaksolla oli 3 557 522 (3 576 893). Konsernilla oli liikennealueen kokonaismarkkinaosuus arviolta 32,4 prosenttia (32,2 %). Birka Gotlandin matkustajamäärä oli 411 563 (417 369).

Viking Linen volyymit kasvoivat Suomen ja Viron välisessä liikenteessä, kun taas Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin välisessä liikenteessä volyymit laskivat kilpailun kiristymisen seurauksena. Viking Linen markkinaosuus Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä oli 58,7 prosenttia (59,9 %). Suomen ja Viron välisessä liikenteessä markkinaosuus oli 25,0 prosenttia (24,5 %).

Geopoliittisten ja taloudellisten tekijöiden vuoksi risteilykysyntä päämarkkinoilla vaihteli, mutta samalla kansainvälisiltä markkinoilta tulevan matkustuksen kasvu jatkui hyvänä.

Raportointikaudella kuljetusmarkkinoihin kohdistui edelleen hinta- ja kustannuspaineita. Konsernin kokonaisrahtivolyymi oli 100 719 rahtiyksikköä (104 666), ja sen markkinaosuuden rahtimarkkinoilla arvioitiin olevan 18,1 prosenttia (19,7 %). Alhaisemmista volyymeista huolimatta rahtituotot kehittyivät myönteisesti korkeamman keskimääräisen rahtiyksikkökohtaisen tuoton ansiosta. Kysyntä oli erityisen vahvaa tietyillä lähdöillä, joilla kapasiteetin käyttöaste pysyi korkeana.

Henkilöautojen markkinaosuus oli arviolta 29,5 prosenttia (28,1 %).

Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 prosenttia ja oli 154,9 miljoonaa euroa ajalla 1.7.–30.9.2026 (152,5 miljoonaa euroa ajalla 1.7.–30.9. 2025). Liiketulos oli 25,5 miljoonaa euroa (28,7).

Matkustajatoiminnan tuotot kasvoivat 0,7 prosenttia ja olivat 141,3 miljoonaa euroa (140,2), kun taas rahtitoiminnan tuotot kasvoivat 12,2 prosenttia ja olivat 13,2 miljoonaa euroa (11,7) ja muut tuotot olivat 0,5 miljoonaa euroa (0,6). Myyntikate oli 123,9 miljoonaa euroa (121,2).

Käyttökustannukset nousivat 7,1 prosenttia ja olivat 91,0 miljoonaa euroa (84,9), josta polttoaine- ja päästöoikeuskustannusten osuus oli 21,8 miljoonaa euroa (14,8). Palkka- ja työsuhde-etujen kulut vähenivät 0,3 prosenttia tai 0,1 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 11,6 prosenttia tai 6,2 miljoonaa euroa.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli kolmannella neljänneksellä 2,7 miljoonaa euroa (4,3).

Konsernin liikevaihto kasvoi 0,2 prosenttia ja oli 368,9 miljoonaa euroa ajalla 1.1.–30.9.2026 (368,3 miljoonaa euroa ajalla 1.1.–30.9.2025). Liiketulos oli 13,5 miljoonaa euroa (17,5). Konsernin tulos ennen veroja oli 8,4 miljoonaa euroa (14,4).

Matkustajatoiminnan tuotot vähenivät 0,2 prosenttia ja olivat 327,5 miljoonaa euroa (328,2), kun taas rahtitoiminnan tuotot kasvoivat 3,3 prosenttia ja olivat 39,8 miljoonaa euroa (38,5) ja muut tuotot olivat 1,7 miljoonaa euroa (1,6). Myyntikate oli 291,5 miljoonaa euroa (291,0).

Käyttökustannukset nousivat 1,5 prosenttia ja olivat 254,4 miljoonaa euroa (250,7), josta polttoaine- ja päästöoikeuskustannusten osuus oli 51,9 miljoonaa euroa (45,0). Palkka- ja työsuhde-etujen kulut vähenivät 0,4 prosenttia tai 0,3 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 2,5 prosenttia tai 4,0 miljoonaa euroa. Vertailuvuonna liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyi pandemia-aikana saadun liikennetuen takaisinmaksu 1,1 miljoonaa euroa.

Omavaraisuusaste oli 55,6 prosenttia verrattuna 55,0 prosenttiin edellisenä vuonna.

Konsernin rahavarat olivat syyskuun lopussa 41,9 miljoonaa euroa (53,9). Konsernin myönnetyt käyttämättömät luottolimiitit olivat 22,1 miljoonaa euroa (22,1).

Liiketoiminnan nettorahavirta oli 38,3 miljoonaa euroa (51,0). Investointien nettorahavirta oli -12,1 miljoonaa euroa (-12,6) ja rahoituksen nettorahavirta oli -32,0 miljoonaa euroa (-40,3).

Osingonmaksurajoitus, joka on voimassa yhdessä konsernin lainasopimuksista, koskee edelleen, jos konsernin velkaantuminen suhteessa EBITDA:an ylittää suhdeluvun 5,0. Konsernin velkaantuminen suhteessa EBITDA:an on alle suhdeluvun 5,0, joten osingonmaksurajoitus ei ole voimassa.

Konsernin keskimääräinen henkilöstömäärä täysipäiväisiksi muutettuna oli 2 412 (2 485), joista emoyhtiössä 2 002 (2 037). Maahenkilöstön määrä oli 447 (463) ja merihenkilöstön 1 965 (2 022).

Kauden aikana Viking Line Abp:n yhden tytäryhtiön 280 (311) työntekijää vuokrattiin yhteisyritys Gotland Alandia Cruises AB:lle, joka harjoittaa risteilyliikennettä Birka Gotland - aluksella. Viking Linen vuokraamat henkilöt olivat pääasiassa palveluhenkilöstöä.

Yhtiön korolliset velat olivat 102,4 miljoonaa euroa 30. syyskuuta, joista sadalla prosentilla on vaihtuva korko. Koko vaihtuva korko koostuu markkinakorosta ja yrityskohtaisesta marginaalista. Vaihtelevat korkotasot vaikuttavat yhtiön rahoituskustannuksiin ja voivat vaikuttaa rahoituskustannuksiin tulevaisuudessa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)