Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n mukaan hiilidioksidin ja muiden merkittävien kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä nousivat jälleen vuonna 2025 ennätyskorkeiksi. Hiilidioksidipitoisuuden kasvuvauhti on kolminkertaistunut 1960-luvulta lähtien.

WMO:n The Greenhouse Gas Bulletin -koosteen mukaan vuonna 2025 hiilidioksidin (CO2) maailmanlaajuinen keskipitoisuus ilmakehässä oli 426,8 miljoonasosaa (ppm). Metaanin keskimääräinen pitoisuus oli 1 948 miljardisosaa (ppb) ja dityppioksidin pitoisuus 339,1 ppb.

Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat kohonneet teollistumista edeltävästä ajasta eli vuoden 1750 pohjatasosta merkittävästi. Hiilidioksidin pitoisuus on kasvanut 53 prosenttia, metaanin 167 prosenttia ja dityppioksidin 26 prosenttia esiteolliseen aikaan verrattuna.

Ennätyksellisen korkealle kohonneet pitoisuudet johtavat siihen, että maapallon lämpötila tulee nousemaan pitkällä aikavälillä entisestään.

Hiilidioksidipitoisuuden kasvuvauhti on kolminkertaistunut 1960-luvulta lähtien, jolloin pitoisuus kasvoi keskimäärin 0,8 ppm vuodessa. Vuosikymmenen 2011–20 keskimääräinen vuosikasvu oli 2,4 ppm. Vuodesta 2024 vuoteen 2025 hiilidioksidin maailmanlaajuinen keskipitoisuus kasvoi 2,8 ppm. Kasvu oli suurempi kuin edeltävän vuosikymmenen keskimääräinen vuosikasvu, mutta hieman pienempi kuin vuosien 2023–24 poikkeuksellisen voimakas kasvu.

Samanlaisia, jopa suurempia kasvunopeuksia on havaittu Ilmatieteen laitoksen ylläpitämällä Sammaltunturin GAW-mittausasemalla Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa, jossa vuosien 2024–25 välinen hiilidioksidipitoisuuden nousu oli jopa 3,7 ppm.

Metaanipitoisuuksissa vuosien välinen vaihtelu on suurta sekä Sammaltunturilla että globaalisti. Pitoisuudet pohjoisessa (2034 ppb) ovat selvästi globaalia keskiarvoa (1948 ppb) suurempia, koska metaanin lähteet sijaitsevat pääosin pohjoisella pallonpuoliskolla.

– Kasvihuonekaasujen, ja etenkin niistä tärkeimmän hiilidioksidin, pitoisuudet ovat keskeinen mittari ilmastonmuutoksessa. Kohonneen hiilidioksidipitoisuuden vuoksi emme enää kykene pysäyttämään jäätiköiden sulamista ja sen aiheuttamaa meriveden pinnan nousua. Ihmiskunnalla on keinot pysäyttää sään ääri-ilmiöiden kielteinen trendi 2060-luvulla, mikäli saamme rajattua lämpenemisen kahteen asteeseen. Tämä edellyttää etenkin fossiilisista polttoaineista luopumista, toteaa Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas tiedotteessa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)