Suomalaisten enemmistö pitää ydinvoiman lisärakentamista parhaana ratkaisuna sähköntuotannon lisäämiseksi. Ydinvoiman suosio on kuitenkin hieman laskenut energiakriisin huippulukemista, ja miesten ja naisten suhtautumisessa on poikkeuksellisen suuri ero, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry: n syksyn Arvo- ja asennetutkimuksesta

Kuusi kymmenestä suomalaisesta (59 %) pitää ydinvoiman lisärakentamista parhaana ratkaisuna Suomen sähköntuotannon lisäämiseksi. Viidennes (20 %) on asiasta eri mieltä.

Ydinvoiman lisärakentamista parhaana ratkaisuna pitävien osuus on pienentynyt keväästä 2024 neljä prosenttiyksikköä ja syksyn 2022 huippulukemista kahdeksan prosenttiyksikköä. Kannatus on silti selvästi korkeammalla tasolla kuin ennen Venäjän hyökkäyssodan laajentumista ja sitä seurannutta energiakriisiä.

Miesten ja naisten näkemykset eroavat huomattavasti. Miehistä yli kolme neljästä (77 %) pitää lisäydinvoimaa parhaana ratkaisuna, naisista vain neljä kymmenestä (41 %). Sukupuolten välinen ero on 36 prosenttiyksikköä. Naisistakin useampi puoltaa väitettä (41 %) kuin vastustaa sitä (29 %), mutta lähes kolmannes (31 %) ei ota asiaan kantaa.

– Ydinvoiman lisärakentaminen on vakiinnuttanut asemansa suomalaisten suosimana energiaratkaisuna. Sukupuolten välinen ero on silti hämmästyttävän suuri. Miehille lisäydinvoima näyttäytyy selvästi muita useammin parhaana ratkaisuna, kun taas naisten suhtautumisessa korostuu varauksellisuus”, sanoo EVA:n viestintäpäällikkö Mikko Laakso tiedotteessa.

Puolueista myönteisimmin lisäydinvoimaan suhtautuvat perussuomalaisten (84 %) ja kokoomuksen (81 %) kannattajat. Enemmistö löytyy myös RKP (65 %), keskustan (59 %) ja SDP (53 %) kannattajista. Vihreiden kannattajista lisäydinvoimaa parhaana ratkaisuna pitää 41 prosenttia.

Lähes puolet suomalaisista (48 %) katsoo, että seuraavan hallituksen tulisi hyväksyä kaikki olemassa olevat lupaehdot täyttävät ydinvoimaloiden lupahakemukset. Neljännes (24 %) vastustaa ajatusta.

Lupakysymyksessä sukupuolten välinen ero kasvaa peräti 46 prosenttiyksikköön. Miehistä seitsemän kymmenestä (71 %) hyväksyisi kaikki lupaehdot täyttävät hakemukset, mutta naisista vain neljännes (25 %).

Ydinvoiman lisärakentamisesta keskustellaan tilanteessa, jossa Suomen sähkönkulutuksen ennakoidaan kasvavan voimakkaasti. Fingridin syksyn 2026 skenaarioissa sähkönkulutus kasvaa vuoteen 2030 mennessä 106–123 terawattituntiin nykyisestä noin 85 terawattitunnista. Datakeskusten sähkönkäyttö voisi samassa ajassa kasvaa noin kahdesta 9–18 terawattituntiin.

– Datakeskukset ja teollisuuden investoinnit voivat kasvattaa sähkön tarvetta nopeasti. Ydinvoiman etuna on säästä riippumaton sähköntuotanto, mutta uusien voimaloiden rakentaminen on hidasta ja kallista. Seuraavien hallitusten keskeisiä kysymyksiä onkin, miten sähkön saatavuus ja kohtuullinen hinta turvataan ja kuka kantaa uusien investointien riskit, Laakso sanoo.

Tulokset perustuvat 2 020 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 8.–22. syyskuuta. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pois lukien Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla.

Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)