Ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyö etenee uuteen vaiheeseen, kun kaksikieliset hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä tiivistävät käytännön yhteistyötään. Uusien palvelukohtaisten työryhmien tavoitteena on löytää yhteisiä ratkaisuja, joilla voidaan parantaa ruotsinkielisten palvelujen saatavuutta.

Ruotsinkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja koskeva yhteistyösopimus, joka luo puitteet kaksikielisten hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän väliselle yhteistyölle, astui voimaan tammikuussa 2025.

Sopimusosapuolet ovat sen jälkeen luoneet yhteistyön rakenteita. Tarvetta tukevat myös sosiaali- ja terveysministeriön elokuussa julkaiseman selvityksen havainnot.

Uudet palvelukohtaiset työryhmät ovat seuraava askel yhteisen työn konkretisoimisessa. Tavoitteena on, että yhteistyö hyödyttää asiakkaita ja potilaita parantamalla ruotsinkielisen hoidon ja palvelujen saatavuutta ja laatua.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue vastaa yhteistyösopimuksen koordinoinnista ja sen toteutumisen seurannasta. Yhteistyösopimuksen avulla hyvinvointialueet voivat hankkia ruotsinkielisiä palveluja toisiltaan, jos niitä ei ole mahdollista tuottaa itse.

Tarkoituksena on varmistaa palvelujen saatavuus erityisesti silloin, kun palvelu on harvinainen, vaativa tai sitä on tarkoituksenmukaista tuottaa vain osassa organisaatioita.

– Yhteistyö edellyttää, että sopimusosapuolet tuntevat hyvin omat ruotsinkieliset palvelunsa, asukkaiden palvelutarpeet ja muiden sopimusosapuolten mahdollisuudet tarjota palveluja. Yhteistyön kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä, toteaa Varhan kaksikielisten palveluiden johtaja Karin Simola tiedotteessa.

– On ollut ilahduttavaa huomata, miten yhteistyö on tiivistynyt ja saanut yhä konkreettisempia muotoja, Simola jatkaa.

Yhteistyösopimuksen toteuttamista tehostamaan on perustettu seitsemän palvelukohtaista työryhmää. Ryhmien vetovastuu on jaettu kolmen hyvinvointialueen välillä.

Työryhmät käsittelevät päihdehuoltoa, lastenpsykiatriaa ja syömishäiriöitä, lastensuojelua ja adoptioneuvontaa, puheterapiaa ja muita terapioita, SERI-tutkimuksia (seksuaalirikosuhrin somaattiset tutkimukset), ikääntyneiden palveluita sekä vammaispalveluita.

Uudet työryhmät kartoittavat palvelujen järjestämistä ja edistävät käytännön yhteistyötä. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, joilla voidaan parantaa ruotsinkielisten palvelujen saatavuutta ja laatua.

Yksi työryhmistä keskittyy vammaispalveluihin. Alustavasti on tarkoitus, että työryhmä selvittää muun muassa ruotsinkielisten asumispalvelujen tarvetta.

– Vaativissa vammaispalveluissa asiakasvolyymit hyvinvointialueilla ovat pieniä ja tiettyjen palveluiden järjestäminen on tämän vuoksi haasteellista. Näiden palveluiden järjestämisessä tarvitsemme yhteistyötä hyvinvointialuerajojen yli, toteaa vammaispalvelujen työryhmän puheenjohtaja, palvelupäällikkö Miia Lindström Varhan ruotsinkielisistä vaativista vammaispalveluista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)