Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta ylitti viime vuonna fossiilisen tuontipolttoaineiden osuuden. Päästöoikeuden hinnan nousu edistää uusiutuvan energian investointeja ja käyttöä samalla kun teknologinen kehitys parantaa tuulivoimainvestointien kannattavuutta. Nämä tiedot käyvät ilmi Uusiutuvan energian toimialaraportista.

Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta oli viime vuonna 37 prosenttia, kun fossiilisen tuontienergian osuus oli 35 prosenttia. Uusiutuvan energian käyttö nousi kahdella prosenttiyksiköllä vuodesta 2017 käytön kasvaessa yhteensä viidellä terawattitunnilla (TWh).

Uusiutuvan energian tuotannosta 74 prosenttia on peräisin puuraaka-aineesta, yhdeksän prosenttia vesivoimasta, viisi prosenttia lämpöpumpuista ja neljä prosenttia tuulivoimasta. Puupolttoaineet ovat suurin energialähde 27 prosentin osuudella. Metsähaketta käytettiin energiantuotantoon kahdeksan miljoonaa kuutiota, mikä on kolme prosenttia enemmän kuin vuonna 2017.

Päästöoikeuden hinta on viimeisen kahden vuoden aikana lähes kuusinkertaistunut. Päästöoikeuden hinta kävi korkeimmillaan heinäkuussa, jolloin sen hinta oli noin 29,50 euroa per hiilidioksiditonni. Kolmen kuukauden keskiarvo syyskuussa päättyneellä vuoden kolmannella kvartaalilla oli 27 euroa.

Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuonna 2018 uusiutuvan energian toimialaan kuuluvien yritysryhmien tuotannon bruttoarvo oli 5,36 miljardia euroa ja jalostusarvo 1,02 miljardia euroa. Uusiutuvan energian toimintaa harjoitettiin kaikkiaan 1 189 yrityksessä ja 1 784 toimipaikassa, jotka työllistivät yhteensä 6 104 henkilöä.

Tuulivoimainvestoinnit ovat aiempaa kannattavampia teknologisen kehityksen avittamina ja voimaloiden koon kasvaessa. Myös aurinkosähköinvestoinnit jatkavat kasvuaan, kun kotitaloudet, yritykset ja maatilat ovat lisänneet merkittävästi investointeja aurinkoenergiaan.

Tarve vähentää kasvihuonepäästöjä ohjaa vahvasti energiapolitiikkaa. Maailmalla erityisesti tuulivoiman, bioenergian ja aurinkoenergian investointien kasvu on nopeaa. Samalla kuitenkin myös fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi edelleen vuonna 2018.

Uusiutuvan energian pk-toimialabarometrin mukaan toimialan yritykset arvioivat lähiajan yleiset suhdannenäkymät koko maata ja vertailutoimialoja selvästi heikommiksi. Myös näkymät henkilöstön määrän osalta ovat selvästi negatiivisemmat kuin vuosi sitten.

Suomen vaihtotase vuonna 2018 oli energiatuotteiden osalta 5,3 miljardia euroa alijäämäinen. Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 10,7 miljardilla eurolla. Eniten tuontia tapahtui Venäjältä, jonka osuus tuonnin arvosta oli 61 prosenttia. Vastaavasti Suomesta vietiin energiatuotteita 5,4 miljardilla eurolla. Energiatuotteita vietiin eniten EU-maihin.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus toimii tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tavoitteeseen pääsemiseksi nopeutetaan päästövähennystoimia ja vahvistetaan hiilinieluja. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää lisäksi vuoden 2030 päästövähennysvelvoitteen tiukentamista vähintään 55 prosenttiin vuoteen 1990 verrattuna. Samalla hallitus sitoutuu uudistamaan Euroopan unionin ja Suomen ilmastopolitiikkaa siten, että teemme oman osamme maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Lisäksi Suomi pyrkii maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Tästä johtuen sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla Suomessa lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä huolto- ja toimitusvarmuusnäkökulmat huomioiden. Liikenteen päästöjen tulee vähintään puolittua vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

Toimialaraportti käsittelee alan nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Pk-toimialabarometri esittelee toimialakohtaisia tuloksia Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n ja TEM:n yhteistyönä tekemästä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavasta barometrista. Pk-barometrin vastaajamäärä oli 6 133 yritystä, joista uusiutuvan energian vastaajia oli 151.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)